Lailan laulut – Milana Mišić Kulttuurikellarissa 20.9.
Milana, laulu, Janne Hovi, piano.
Ari Tiippana
Laila Kinnunen (oik. Laura, myöh. Mišić, 1939 – 2000) oli eittämättä aikakautensa kuuluisimpia ja taitavimpia laulajia. Rytmitajuiselta laulajalta taittuivat notkeasti niin ikivihreät iskelmät kuin vaativammat jazzitkin, joita hän ei valitettavasti päässyt levyttämään. Hän lauloi sujuvasti muun muassa venäjäksi, espanjaksi ja afrikaansiksi, koska hänen foneettinen taitonsa oli ainutlaatuinen.
Häikäisevä, mutta valitettavan lyhyt laulajanura alkoi vuonna 1955, kun hän 16-vuotiaana voitti iskelmälaulun Suomen mestaruuskilpailut, ulkomaisten laulujen sarjassa. Tytär Milana kutsui sitä sen ajan Idols-kilpailuksi, sillä voitto takasi levytyssopimuksen.
Sotalapseksi Ruotsiin lähetetty Laila tunsi koko elämänsä ajan juurettomuutta ja etsi koko elämänsä ajan tosi rakkautta, mutta juuri kun hän luuli sen löytäneensä, se taas katosi. Tästä voisi joku löytää yhtymäkohtia Edith Piafin elämään.
Ensilevy Lazzarella Saukin sanoin syntyi syksyllä 1957. Napolin kielellä sana tarkoittaa keppostelijaa, ovelaa tai pippurista nuorta tyttöä.
Leikittelevä Lazzarella aloitti myös sympaattisen, välittömän, musikaalisen illan Kulttuurikellarissa, jossa tytär Milana Mišić kertoi äitinsä värikkään ja lopulta traagisen elämäntarinan tämän unohtumattomien laulujen välissä. Esityksen pohjana oli vuonna 2018 julkaistu kirja Milana – elämäni Laila Kinnusen tyttärenä.
Lailan laulut avautuivatkin uudella tavalla taustatarinoiden kautta. Hän kertoi avoimesti kolmen sukupolven tarinan äitinsä värikkäistä miessuhteista, epävakaista kotioloista, kuinka hän sai alkunsa Karelia hotellissa Joensuussa ja äidin yhä pahenevan alkoholismin.
Italialaista alkuperää olevat kappaleet olivat Lailan suosion vuosina – ja uudelleen 70-luvun taitteessa – kuumaa kuin Vesuviuksen laava. San Remon festivaalien 1960 voittaja, operettimainen Romantica oli sekin italialaista alkuperää. Parisuhteen lopusta kertova Illalla illalla, (Chella llà ) kuultiin edellisenä iltana myös Dallapén suomijazzin 100-vuotisjuhlissa. Italiasta sekin