Ilmastonmuutos kasvattaa ravinnekuormia, toteaa Luonnonvarakeskus (Luke) Vesistöjen suojelua metsätaloudessa on tulevaisuudessa tehostettava, koska ilmastonmuutos lisää vesistöjen ravinnehuuhtoumia. Vesistön suojelua voidaan tukea ottamalla käyttöön luontopohjaisia ratkaisuja kuten jatkuvapeitteinen metsänkasvatus, jota tulisi suosia erityisesti turvemailla. Luonnonvarakeskus (Luke)…
Lue lisääMetsärahastojen ja ulkomaisten sijoittajien metsänomistus on lisääntynyt Suomessa nopeasti viimeisen 10 vuoden aikana. Vuonna 2021 rahastot ostivat ensimmäistä kertaa enemmän metsiä kuin yksityishenkilöt. Kansainvälisten sijoittajien Suomesta saamat metsätulot voivat tietyissä tilanteissa jäädä kokonaan verottamatta. Luonnonvarakeskus…
Kahden heikon satovuoden jälkeen Suomessa korjattiin keskinkertainen viljasato vuonna 2022. Luken satotilaston ennakkoarvion mukaan viljasato on lähes 3,6 miljardia kiloa. Luomuviljasato on noin 173 miljoonaa kiloa, mikä on noin 5 % kokonaisviljasadosta. Viljasato vuonna 2022…
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen ennustepäivityksen mukaan kustannukset syövät maatalouden kannattavuutta. Tuottajahintojen nousu ei riitä peittämään kohoavien kustannusten luomaa kannattavuuskriisiä. Vuonna 2022 maatilojen keskimääräinen yrittäjätulo jää 17 500 euroon maatilaa kohti. − Vuoden 2021 tarkentunut ennakko kertoo,…
Perinteinen metsäsektori on siirtymässä kohti entistä monipuolisempaa metsien hyödyntämistä ja biotaloutta. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia metsänomistajille ansaita tuloja metsistään, muustakin kuin puuntuotannosta. Luonnontuotteet, etenkin jokamiehenoikeuden ulkopuoliset, ovat metsänomistajalle keino monipuolistaa sekä tasoittaa metsistä saatavaa tulovirtaa….
Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoima ECODIVE-hanke kansalaiskysely kerää tietoa metsämarjoihin ja muihin metsien luonnontuotteisiin liittyvistä tavoista, tiedoista ja mielipiteistä. Kysely on avoinna kaikille Otakantaa.fi-palvelussa. (www.otakantaa.fi) Kyselyllä kerätään tietoa metsien luonnontuotteiden merkityksestä ja selvitetään, millainen on suomalainen metsämarja-…
Etelä-Suomessa kesällä 2021 tehdyn metsä- ja suokasvillisuuden inventoinnin perusteella joidenkin yleisten metsäkasvilajien, kuten mustikan ja metsäkerrossammalen, väheneminen on pysähtynyt ja lajit ovat jopa runsastuneet. Vertailuaineistona on käytetty samoilla koealoilla vuosina 1985–86 ja vuonna 1995 tehtyjä…
Luonnontuotealan kasvumahdollisuuksiin on tartuttu vireällä kehittämistyöllä. Alan kehittämishankkeita toteutettiin monipuolisesti ympäri Suomen pian päättyvällä ohjelmakaudella. Tehdyn kehittämistyön sisällön ja vaikuttavuuden sekä luonnontuotealalle laaditun toimintaohjelman toteutumisen arvioimiseksi alaan liittyvästä vuosien 2015–2021 hanketoiminnasta tehtiin koonti. Tehty työ…
Ennätyksellisen lämpimät päivät saivat kirjanpainajat parveilemaan tavallista myöhempään Etelä-Suomessa. Kirjanpainajat eivät osoittaneet merkkejä talvehtimiseen varautumisesta vaan parveilivat iskeytyäkseen puihin ja hakeutuvat feromonipyydyksiin. Pelkästään heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin kertyneet kirjanpainajan saalismäärät ylittivät jopa 10 000 yksilöä…
Puolukasta tavanomaista sato, sillä puolukan kukista 66 prosenttia pölyttyi raaoiksi marjoiksi. Tulos on jonkin verran keskimääräistä pölytystulosta parempi. -Puolukan pölytystuloksessa on ollut paljon alueellista vaihtelua. Puolukan raakileita näyttäisi olevan erityisen paljon eteläisen Lapin ja eteläisen…