Markku Pölösen uusin elokuva kertoo ”dosentti”, muistinero Aapo Heikkilän uskomattoman tarinan
Oulun yliopistossa luennoineen Heikkilän aiheita olivat muun muassa ”tontun pään tilavuuden laskeminen”.
Ari Tiippana
Markku Pölösen riemastuttava, sympaattinen elokuva Ortotopologian loputtomat alkeet kertoo oululaisesta Aapo Heikkilästä (1931–1993), joka kehitti oman tieteenlajinsa nimeltään ortotopologia.
Heikkilä syntyi Haapavedellä, Aappo Ville Heikkilän ja Laina Viitalan esikoisena. Perheeseen syntyi vielä viisi lasta.
Oulun yliopistoon Heikkilä ilmaantui heti sen alkuvaiheissa 1958 ja osallistui erityisesti fysiikan, kemian ja matematiikan luennoille alkaen kehittää ”dosenttina” omaperäistä tieteenalaansa, ortotopologiaa. Heikkilä oli pidetty luennoitsija, yhteisö suhtautui suopeasti ja hänelle annettiin työhuone – virallisesti fysiikan laitoksen siivouskomero.
Heikkilä luentojen aiheita olivat mm. ”sininen enkeli para-avaruudessa”, ”tontun pään tilavuuden laskeminen” ja ”g-orbitaalit ja sinisen elektronin symbioosi kierteisgalaksin hypotenuusassa”.
Oulun yliopiston emeritusrehtori Lauri Lajunen tarjosi Heikkilälle professoriaikanaan mahdollisuuden luennon pitämiseen kahdesti vuodessa: ennen joulua ja ennen vappua.
Ohjaaja Pölönen kävi kertomassa uutuuselokuvastaan Joensuun Cinema-päivillä elokuun lopulla. Inspiraatio elokuvaan lähti Olavi Heikkisen kirjoittamasta Heikkilän elämäkerrasta.
Pölönen kirjoitti ensin näytelmän Heikkilästä. Sitten tuli korona. Sen aikana kehiteltiin käsikirjoitusta ja elokuvaa.
– Elokuun kuvaukset aloitettiin 3. elokuuta 2022. Tämä on ensimmäinen elokuva neljäänkymmeneen vuoteen, jossa kaikki on ollut omassa hallinnassa. Se on Alpo Heikkilän tarina ja genre on parafiktio. Siinä tosiasiat ja mielikuvitus sotketaan niin, ettei oikein tiedetä mikä on totta ja mikä ei. Voin kuitenkin vakuuttaa, että kaikki ne asiat, jotka tuntuvat täysin uskomattomilta, ovat aitoja faktoja Aapo Heikkilän elämästä. Forest Gump jää ihan kakkoseksi, Pölönen naurattaa yleisöä.
Heikkilä oli yli 30 vuotta Oulun Yliopiston palveluksessa opettamassa teoreettista fysiikkaa, joka oli hänen kiinnostuksensa ala. Hän aloitti aluksi vahtimestarina, mutta kävi fysiikan luennoilla ja kehitteli omia teorioitaan ja päätyi opiskelijoiden ehdotuksesta rehtorin päätöksellä luennoimaan.
– Hän uskoi lapsenomaisesti olevansa opettaja, hypnologi, psykiatri ja tiedemies. Hän oli muistinero ja hyvin erikoinen persoona.
Pölönen kuvaili Heikkilää satuilijaksi, mutta hänellä ei ollut tarkoitusta huijata rahaa.
Pölönen luovutti puheenvuoron Elokuvasäätiön entiselle, arvostetulle levityspäällikölle, Harri Ahokkaalle, joka on ollut tiiviisti mukana elokuvan tuotantoyhtiön viestinnässä. Hän kertoi Heikkilän olleen hänelle hyvin henkilökohtaisen jutun, ja kertoi osallistuneensa tämän luennolle.
– Luentosali oli tupaten täynnä. Se oli älyttömän hauska, en ymmärtänyt siitä yhtään mitään. Se oli sikäli erikoinen luento, että luennon jälkeen kerättiin kolehti. Aapo Heikkilä teki elonatonsa tällä tavalla.
Hän kertoi, kuinka elokuva palautti mieleen muistoja ja fiiliksiä luennosta, kun hän oli katselemassa elokuvaa opiskelijakavereideni kanssa.
– Ihan kun hermot olisivat levänneet, eräs totesi.
Savonlinnalaisittain mielenkiintoista oli, että Heikkilä mainitsi elokuvassa vaimonsa työskentelevän opettajana Savonlinnassa. Vannoutuneena poikamiehenä tunnetun Heikkilän tieteenalaan verrattuna tämä on siis epäfiktio.
Mika Nuojua pääosassa tekee aivan loistavaa työtä. Aivan unohtaa katsoa näyttelijää. Hiukan häiritsee hänen esittämiensä sivuhenkilöiden samankaltaisuus.
Elokuvan nimi on toki osuva, mutta olisiko se voinut olla kaupallisempi?
Ortotopologian loputtomat alkeet saa virallisen teatteriensi-iltansa 18. 9. ja esitetään 19.9. klo 14.30 Savonlinna Killassa. Mikkelin esitysaikoja ei ole tiedossa.