Rautatiehostoria herää eloon Akaan Toijalassa

Suomen rautatiehistorian merkkipaalua juhlistetaan Akaan Toijalassa maanantaina 22.6., kun Turku–Tampere–Hämeenlinna-rata täyttää 150 vuotta. Päivän aikana Toijalan asemalla nähdään ja koetaan poikkeuksellinen kattaus historiallista junakalustoa, musiikkia ja ohjelmaa koko perheelle.

Juhlan keskipisteenä on useiden museojunien samanaikainen saapuminen Toijalaan: muun muassa Suomen rautatiemuseon höyryjuna Prinsessa, museoitu kiskoauto eli lättähattu sekä suosittu höyryveturi Ankka Valkeakoskelta. Harvinaista kalustoa voi nähdä liikkeessä koko päivän ajan.

– Tavoitteena on tuoda rautateiden historia konkreettisesti ihmisten koettavaksi – äänten, höyryn ja liikkeen kautta, vastaavatuottaja Valtteri Mönkö kuvaa juhlan ideaa.

Kolme museojunaa kohtaa Toijalassa

Juhlapäivän näyttävin hetki koetaan alkuillasta, kun useat museojunat liikennöivät samaan aikaan

Höyryjuna Prinsessa saapuu Toijalaan Hyvinkäältä noin klo 13.25
Tampereelta liikennöivä lättähattu saapuu klo 13.14
14.15 Ankka-veturi, eli Höyryjuna lähtee kohti Valkeakoskea.
Lisäksi yleisöä saapuu muilla junilla juhlatapahtumaan

Junien liikenne jatkuu koko päivän, ja yleisö voi myös matkustaa historiallisilla junilla, esimerkiksi Ankka-junalla Valkeakoskelle.

Koko perheen juhla

Veturimuseon alueella ohjelma jatkuu iltapäivällä monipuolisena kokonaisuutena. Luvassa ovat näyttelyvaunun avajaiset, tietokirjan julkistus sekä asiantuntijapuheenvuoro rautateiden historiasta. Lisäksi yleisöä viihdyttävät live-esiintyjät, kuten Flok Vocals ja Viitosraide. Tampereen rautatieläisten soittokunta tuo juhlatunnelmaa asemalle iltapäivän aikana.

Tapahtuma on avoin kaikille. Junamatkoille tarvitaan erilliset liput, ja osaan lähdöistä edellytetään ennakkovarausta.

Tapahtumaa on ollut järjestämässä laaja joukko toimijoita Akaan kaupunki, Etelä‑Pirkanmaan Osuuspankki, Veturimuseo, Toijalan asema, 5000 m/s -musiikkifestivaali Oy sekä veturiharrastajia ympäri Suomen. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on ollut keskeisessä roolissa juhlan toteutuksessa.

– Näin laajan ja monipuolisen kokonaisuuden rakentaminen ei olisi mahdollista ilman vahvaa yhteistyötä. On hienoa nähdä, miten eri tahot ja harrastajat eri puolilta Suomea ovat lähteneet mukaan tekemään tästä ainutlaatuisen juhlapäivän, sanoo Akaan kaupungin kulttuuri- ja tapahtumakoordinaattori Jarmo Julkunen.