Isoviha oli Suomen suurin kansallinen onnettomuus koko tunnetussa
historiassa
Asiantuntijat näkivät Isovihan tapahtumissa paljon yhteyksiä nykyaikaan.
Ari Tiippana
Tuntui kuin Sulkavan Soutustadionilla lauantaina olisi astunut aikakoneeseen, joka vie
Suomen historiassa yli 300 vuoden päähän. Tsaari Pietari Suuren johtaman armeijan ja
Ruotsin armeijan karoliinien pukuja. Jossain vilahtaa piilukkomusketti, piikkipistin ja
nahkainen varustelaukku. Pihalla seisoo tykki.
Sulkavalaissyntyisellä, nykyisin Helsingissä asuvalla Kari Summasella, joka tilaisuudessa
edustaa Pyhän Olavin Kiltaa, on yllään komea, vihreä takki punaisilla käänteillä. Päätä
koristaa upea kolmikolkka hattu. Summanen kertoo sen olevan venäläiskenraalin asu.
Luentosali täyttyy. Tunnetuin luennoitsijoista, dosentti Teemu Keskisarja on syventynyt
muistiinpanoihinsa ja kirjoittaa jotakin.
Muita Isoviha Savossa -seminaarissa puhuvia ja keskustelevia ovat dosentit Christer
Kuvaja ja Jyrki Paaskoski sekä FK Asko Mielonen, keskustelun puheenjohtajana
professori Timo Vihavainen.
Tilaisuuden järjestäjänä on Tykkipursiyhdistys ry, SavonLuotsi Leaderin ja Sulkavan
kunnan tuella.
Illansuussa esiteltiin näyttävässä spektaakkelissa Suuren Pohjan sodan taistelutapoja,
jossa esiintyvät Rautpohjan tykkikerho ja Tykkipursiyhdistys ry.
Isoviha kesti kahdeksan pitkää vuotta, 1713—1721. Se päättyi Uudenkaupungin
rauhaan, joka solmittiin Ruotsi-Suomen ja Pietari Suuren Venäjän välillä, josta elokuun
lopulla tuli kuluneeksi 305 vuotta. Uudenkaupungin rauha päätti 21 vuotta kestäneen
suuren Pohjan sodan, joka käytiin Ruotsin ja suuren vihollisliittoutuman välillä.
Sodan tuloksena Ruotsi menetti asemansa suurvaltana ja Venäjä otti Ruotsille kuuluneen
valta-aseman Itämeren alueella.
Historian professori Kustaa H.J Vilkunan mukaan Isovihasta tuli myyttinen tarina, jossa
kaikki saatanallisuus yhdistyi.
Asiantuntijat näkivät Isovihassa paljon yhteyksiä nykyaikaan.