Uudenvuoden raketeista kymmeniä paloja vuosittain

Pelastuslaitokset saavat vuosittain lukuisia hälytyksiä uudenvuoden rakettien aiheuttamista palonaluista. Erityisen yleisiä ovat roskispalot, jotka monesti ovat tahallisesti aiheutettuja. Toisinaan raketti saattaa kuitenkin sytyttää roskat palamaan myös varomattoman käsittelyn takia.

Vuosi vaihtuu jälleen kerran keskellä pimeintä talvea. Tähän hetkeen moni hakee pientä juhlantuntua, valoa ja jännitystä paukuttelemalla ilotulitusraketteja. Uudenvuodenyönä raketteja saa ampua aattoillasta aamuyöhön kello 18–02.

– Koronaepidemian takia monet kaupungit ovat peruneet yleiset isot ilotulitukset, mutta voi olla, että ihmiset pikkuporukoissa ja perhepiirissä ampuvat raketteja samaan tapaan tai jopa vähän enemmän kuin viime vuosina. Raketteja ammutaan kuitenkin ulkona, joten se saatetaan ajanvietteenä mieltää koronaturvalliseksi. Tässä vuodenvaihteessa korostuukin varovaisuus niin tartuntojen ehkäisyn kuin raketteihin liittyvien riskien takia, sanoo projektijohtaja ja paloinsinööri Antti Määttänen LähiTapiolasta.

Palopäällikkö Janne Rautasuo Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta on samoilla linjoilla. Ihmisten käyttäytymistä on vielä vaikea ennakoida, mutta pelastuslaitoksella valmistaudutaan vuodenvaihteeseen kuin mihin tahansa uuteenvuoteen. Tavanomaisesti laitokselle tulee uutenavuotena kymmenkunta ilotulitteisiin liittyvää tehtävää. Useimmat niistä liittyvät palotilanteisiin.

– Tyypillisiä vahinkoja ovat jäteastioihin ja jätekatoksiin kohdistuvat palot. Lisäksi Länsi-Uudenmaan alueella on ollut vuosittain vähintään yksi vakavampi ilotulitteisiin liittyvä rakennuspalo tai vakava läheltä piti -tilanne. Rakennuspaloissa ilotulite on esimerkiksi päätynyt parvekkeelle tai terassilaudoituksen alle ja sytyttänyt alkupalon, kertoo Rautasuo.

Vuosittain satakunta palohälytystä – tarkkana roskien kanssa

Pelastustoimen tilastojen mukaan Suomessa on viime vuosina ollut vuosittain karkeasti noin sata tulipaloa tai vaaratilannetta, joissa syttymissyyksi on arvioitu ilotulite tai pyrotekninen tuote. Tarkemmin näihin pelastuslaitosten hälytystehtäviin perehtyneessä pelastusalan opinnäytetyössä havaittiin, että vuosina 2010–2019 palotyypeissä korostuivat juuri roska- ja jäteastioiden palot. Myös maasto- ja rakennuspaloja syttyy ilotulitteista vuosittain, liikennevälinepaloja harvemmin.

Palopäällikkö Rautasuo kertoo, että yleensä ilotulitteisiin liittyvät palot saavat alkunsa itse ampumisesta, mutta toisinaan esimerkiksi roskispalo saattaa aiheutua rakettiroskien huolimattomasta käsittelystä. Roskispalojen yleisimmäksi syttymissyyksi hän arvelee kuitenkin ilkivaltaa.

– Arviomme mukaan ilotulitteisiin liittyvistä paloista yli puolet on tahallisia, noin kolmannes tuottamuksellisia ja noin 10 prosenttia vahinkoja. Jälkikäteen palon aiheuttajaa on toki vaikea arvioida, jos tilanteelle ei ole silminnäkijää. Joka tapauksessa iso osa näistä paloista on turhia, ja monet voitaisiin välttää käyttäjän varovaisuudella, sanoo Rautasuo.

Ilotulitteet kuulu alaikäisten käyttöön

– Aikuisten on tärkeää muistaa, etteivät ilotulitteet kuulu alaikäisten käyttöön. Huonolla tuurilla rakettihuveista voi aiheutua hyvinkin kalliita vahinkoja, jotka saattavat seurata vahingonkorvausvastuina pitkälle aikuisikään. Kotien tulipaloista tai loukkaantumisista aiheutunutta inhimillistä kärsimystä ei tietenkään voi edes rahassa mitata, sanoo Määttänen.

Jotta ainakin turhat roskispalot uutenavuotena vältettäisiin, pyysimme palopäälliköltä vinkkejä. Alle on koottu myös yleisimpiä ohjeita turvalliseen ilotulitteiden käyttöön.

Kun uudenvuoden raketit on ammuttu ja on kotiinlähdön aika, kuinka kannattaa toimia?

– Raketteja ei saa jättää ympäristöön, vaan roskat tulee viedä viimeistään seuraavana päivänä roskiin. Jos roskat on tarve siivota heti, kastelu on hyvä tapa varmistaa, ettei esimerkiksi ilotulitepata jää kytemään. Päälle voi siis yksinkertaisesti kaataa vettä, sanoo Rautasuo.

–  Uudenvuoden rakettiroskat saa laittaa vasta jäähtyneinä jäteastiaan, jotta ne eivät pääse kuumina sytyttämään ympärillä olevia roskia tai rakenteita.

Lue myös Tukesin tärkeä muistutus