Puolalainen joulu – perinteitä ja maalaisruokaa

Puolalainen perheateria jouluna, herkullinen mushroom soup.

Puolalainen joulu: Perinteitä, rmaalaisruokaa ja perheen seuraa. Neljä viikkoa kestävä juhlakausi huipentuu aattoillan ateriaan perhepiirissä.

Puolalainen joulu on hurmaava sekoitus pakanallisia perinteitä, katolisuuteen pohjautuvia tapoja sekä paikallisia vaikutteita. Vuosikymmenestä toiseen muuttumattomina pysyneet tavat korostavat yhteisöllisyyttä ja lähimmäiserakkautta: esimerkiksi jouluillan suurelle aterialle katetaan aina yksi ylimääräinen lautanen sisään poikkeavaa muukalaista varten.

Jouluaaton ilta-ateria, vigilia, aloitetaan illalla ensimmäisen tähden syttyessä iltataivaalle. Valkoisen liinan päälle ripotellaan olkia ja heiniä muistuttamaan siitä, että Jeesus syntyi talliin. Aterian aluksi tarjotaan jouluisia vohveleita, joita maistellessa toivotetaan muulle seurueelle hyvää joulua.
Ruokapöydästä kukaan ei poistu nälkäisenä

Vigilian 12 ruokalajin kokonaisuus on muotoutunut aikojen kuluessa niistä aineksista, joita on ollut saatavilla. Runsaus on tärkeää ja illallisella istutaan useita tunteja. Koska Puolassa on aina elänyt monia vähemmistökansallisuuksia omine ruokatottumuksineen, vigilian ateriakokonaisuus on täysin lihaton.

Ateria aloitetaan suomalaisillekin tutulla borssikeitolla – vain valmistustapa eroaa tavanomaisesta siinä, että keittoon käytettävät punajuuret hapatetaan ennen varsinaista valmistamista. Keiton joukkoon tehdään usein myös sieni-sipulitäytteisiä dumplingeja. Borssin jälkeen jatketaan keittolinjalla: pöytään tuodaan sienikeitto, grzybowa. Sienet ovat olennainen osa Puolan ruokaperinnettä, ja tämä näkyy myös jouluateriassa kautta linjan.

Keittojen jälkeen siirrytään piirakoihin, jotka voivat olla makkara-, hapankaali- tai sienitäytteisiä. Itäisessä Puolassa täytteenä käytetään myös hedelmiä, etenkin luumuja.
Suomalaisen joulukinkun vastine löytyy kalamaailmasta: juhlava joulukarppi on tuttu ja olennainen osa illan tarjontaa. Karppi on yleisesti viljelty kala Puolan alueella, ja se on pysytellyt mukana juhlapöydän tarjonnassa jo vuosikymmenien ajan.

Eikä puolalainen jouluateria olisi mitään ilman hapankaalia, joka on läsnä kautta linjan Puolan makumaailmassa.
Jouluateriaa kevennetään loppupäästä esimerkiksi hedelmäkompotilla sekä unikonsiemenkakulla, jonka jouluisessa versiossa käytetään vähemmän taikinaa ja enemmän herkullista täytettä. Juhlallinen päätös aterialle on kutia, vanukastyyppinen vehnästä valmistettu ja unikonsiemenillä, hunajalla sekä rusinoilla maustettu jälkiruoka.

Vuosien vieriessä traditiot säilyvät

Aterian jälkeen puolalainen joulu jatkuu monilta osin samaan tapaan kuin meillä Suomessa: jaetaan lahjoja, seurustellaan perheen parissa, lauletaan joululauluja. Myös kodin koristelu muistuttaa omia tapojamme ja esimerkiksi joulukuusi on kodin keskipiste.

Kirkko ja sen kautta syntyneet tavat ovat Puolassa näkyvästi esillä erityisesti jouluna. Kun meillä Suomessa joulun jumalanpalvelukset keskittyvät yleisesti vasta joulupäivän aamuun, Puolassa perinteeseen kuuluu keskiyön messu myös myöhään aattoiltana vigilian päätyttyä. Jouluaamun hartaus on myös suosittu ja hyvin juhlallinen. Aaton jälkeen juhla jatkuu rauhallisissa merkeissä perheen ja lähimmän suvun parissa.

Teksti: Kaisa Mäntyranta

Lue myös mitä wikipedia kertoo Puolasta