Hirvihaaran kartano – 100 vuotta mukana Suomen käänteissä

Hirvihaaran kartano 100 vuotta.

Hirvihaaran kartanon rakennutti vauras tulitikkutehtailija Herman Holmberg 100 vuotta sitten. 1918 valmistunut päärakennus edusti aikanaan Suomessa ennen näkemätöntä kartanoarkkitehtuuria. Jarl Eklundin suunnitteleman rakennuksen tyyli on kestänyt läpi aikojen ja nykyisinkin rakennus on huomiota herättävän ylväs näky kunnostettuna ja laajennettuna.

Mäntsälän kapinan keskeisiä johtohenkilöitä 1932 oli Hirvihaaran kartanon silloinen omistaja Pentti Sakkinen, joka oli yhtenä viemässä kapinallisten vaatimuslistaa tasavallan presidentti P.E. Svinhufvudille.

Hirvihaaran kartano toimi talvi- ja jatkosotien aikaan toipilaskotina, jossa kartanon omistajattaren vapaaherratar Dagmar Ruin Ramsayn johdolla annettiin hoitoa toipuville sotilaille. Kartanon torni palveli sodan aikaan ilmavalvontatornina.

Helsingin olympialaisten aikaan kartano oli osa Suomi-kuvan rakentamista, sillä Helsingin kaduilta tuotiin rappioalkoholisteja Hirvihaaraan, pilaamasta kisaturistien tunnelmaa.

Liki 40 vuotta Helsingin kaupungin ukkokotina rapistuttivat rakennukset pahoin ja Mäntsälän kunta olisi halunnut purkaa ne, mutta Museoviraston vaatimuksesta rakennukset säilytettiin.

Kartanon uusi kukoistuskausi alkoi, kun Mäntsälän kunta myi sen nykyiselle omistajalle Arto Hakalalle vuoden 1992 alusta. Jo samana kesänä suurten kunnostustöiden jälkeen kartanossa avautui hotelli mm. Mäntsälän asuntomessuvieraiden tarpeisiin.

Kuluneiden 26 vuoden aikana kartano on korjattu perusteellisesti niin rakennusten kuin piha-alueidenkin osalta. Sekä majoitus- että kokouskapasiteettia on lisätty useita kertoja.

Katso lisää: https://hirvihaarankartano.fi