KARVALIUSKA TOURING-SUKSIEN POHJIIN ja kiipeämään.
Omilla laskettelusuksillakin voi yrittää, jos ostaa siteisiin kiinnitettävät saranalliset lisäsiteet. Silloinkin vaaditaan kova kunto. Hyvät tavalliset laskettelusukset+siteet+monot painavat ainakin kaksi kertaa touring-varusteiden verran.
Jotkut eivät käytä karvaliuskoja, vaan kiinnittävät kunnon sukset reppuun.
Myös telemark-sukset sopivat kiipeämiseen. Niiden siteissähän on aukeava kantapää.
Nuorena, kun ei vielä ollut laskettelusuksia ”lasketeltiin” puisilla Anttilan A-merkkisillä hikilaudoilla. Se onnistui vain kovalla rinteellä..
Luistelusuksilla telemark-käännös jotenkuten käy, mutta sukset kannattaa kantaa ylös.
ALPEILLA ON TARJOLLA kymmeniä hiihtovaellusretkiä, myös aloittelijoille. Niissä vain on muutama vika.
1. Useimmat kestävät monta päivää.
2. Useimmat tehdään hyvin korkealla.
3. Aloittelijalla tarkoitetaan erittäin hyvää laskettelijaa, joka on kokematon kiipijänä.
Tässä pienessä Arêches-Beaufortin kylä, parikymmentä kilometriä Albervillestä itään huomattiin markkinarako. Täällä on viisi suksivuokraamoa, joissa on enemmän ski-touring välineitä, kuin olen nähnyt missään yhteensä. Ja varusteita on joka taitotasolle.
Koska tällaiset välineet painavat vain puolet tavallisista, ne eivät ole yhtä tukevat. Niiden lasketteluominaisuudet ovat… sanoisinko erilaiset. Siksi kannattaa tehdä koelasku hoidetussa rinteessä.
Arêchesin ala-asema on 1070 metrin korkeudessa. Hissilinjojen yläasemia on korkeuksissa 1700,
2040, 2320, ja korkein kohde Le Grand Mont on 2686 metrissä. Aloittaa voi alhaalta tai miltä tahansa väliasemalta. Jokaista odottavat huipulta avautuvat huikeat maisemat. Koko matkan kiipeämiseen menee 2–3 tuntia. Alas sujahtaa vartissa, mutta ei siinä ole mieltä. Kylästä nousevan Grand Mont hiihtohissin yläaseman Le Cuvyn luona on upealla paikalla mainio ravintola Le Panoramique, ja mikä parasta: WC.
Ylin 366 metrin korkeusero on hoitamattomalla rinteellä. Levin suurin korkeusero on saman verran. Paras tarkastaa lumen syvyys ja arvioida oma kysy laskea.
Hoidettujen rinteiden ympärillä on paljon off-pistealueita, joiden kautta pääsee alas vaikka kylään asti.
Alaspäin tullessa Mont Blancin huippu on näkyvissä melkein koko matkan.
LUCINELLE EI RUOKA MAISTU. Pään rapsutuksesta hän kuitenkin pitää, mutta vieraat taitavat ujostuttaa. Kyllä minultakin menisi ape väärään kurkkuun jos kuusi lehmää seisoisi vieressä katsomassa.
Olemme modernissa navetassa, jonka yläkerrassa 40 lehmää popsii kesällä varastoitua heinää. Alakerrassa emäntä esittelee tilan tuottamia juustoja, hilloja ja mehuja. Kahdessa karsinassa on vasikoita, joita lapset saavan rapsuttaa ja syöttää tuttipullolla. ”Vasikka ja minä” -selfiet sinkoilevat instagrammiin ja mitä niitä medioita nyt onkaan.
Useita ikivanhoja navettoja on remontoitu asunnoiksi ja pikku hotelleiksi. Tilojen toiminta ei ole loppunut vaan vanhojen tilalle on rakennettu moderneja navettoja, sillä Beaufort-juusojen kysyntä on kyltymätön. Sitä täällä on valmistettu jo 800 vuotta Beaufort-nimellä ja yhtä kauan sitä ennen.
L’ACCORD – BAR á vins & fromages, sekin entinen navetta aivan kylän keskustassa on herkuttelijan aarreaitta, pikku myymälä ja ravintolatila. Kylän leikkeleiden, hillojen, säilykkeiden ja omien juustojen lisäksi sinne on onnistuttu saamaan useita muita ns. alppijuustoja. Ranskan himoituinta, Val Cenis –hiihtokeskuksen vuorella valmistettua Bleu de Termignon -juustoa en ole ennen nähnyt missään sen kotikylän ulkopuolella.
Vanhassa karjasuojassa leijailevat aivan muut tuoksut kuin lehmänsonta, kun olemme kerääntyneet juusto- ja viinimaistiaisiin.
JUUSTOBONGARIEN KOHDE Areches-Beaufortissa…
Kyllä, semmoisiakin on. Jotkut ovat tosissaan ja matkustavat juustojen perässä. K.o. juustot ovat usein ns. alppijuustoja. Itse olen usein osunut sellaisten kohdalle hiihtomatkoilla.
Siis, kuten olin sanomassa… täällä juustobongarien kohde on Beaufort d’Albagne.
Neljässä Ranskan Savoijin laaksossa pienet alppimeijerit saavat valmistaa Tarentine-lehmien kesämaidosta vain yhden 15-18 cm paksun ja halkaisijaltaan 75 senttisen juustolimpun, Beaufort d’Albagnen. 16–18 kuukautta kypsynyt juusto on lohkeava ja siinä erottaa mantelin, hasselpähkinän, paahdetun kerman ja keitetyn sipulin makuja. Maku vaihtelee sen mukaan millaista ruohoa, kukkia ja yrttejä lehmät ovat syöneet alppiniityillä 2000–2500 metrin korkeudessa.
Loppu maito käytetään puolta pienempään Beaufortiin, jota kypsytetään 6–12 kuukautta sekä Chevre-juustoon.
Talvella kaikkien tuottajien maito sekoitetaan Beufortin kylän suuressa osuusmeijerissä, jonka juusto on aina samanmakuista.
Noilla lehmien kesäniityillä me laskettelemme ja kiipeämme talvella.
Nuori farmari, joka on aamulla lypsänyt 40 lehmää ja tehnyt muita maatalon hommia, on vaihtanut kumisaappaat monoihin ja muut varusteensa, odottaa Le Grand Mont –vuoren juurella valmiina opastamaan ski-touring-ryhmää parin tunnin nousulla. Iltapäivällä hän saattaa opettaa hiihtokouluryhmää, kunnes palaa taas lehmiensä luo.
Arechesin kylän ruokakaupan ikkunassa ei ole 100 €:n viinipulloa, kuten Megevessä parinkymmenen kilometrin päässä, vaan tarjouskylttejä. Siellä ei ole pariisilaisten vapaa-ajan chaleita, joissa on ikkunaluukut kiinni enimmän osaa vuotta, kuten liian monissa alppien viehättävissä pikkukylissä. Siellä ei ole yhtään Michelin-luetteloitu saati tähditettyä ravintolaa. Ammatikseen syövät eivät ilmeisesti ole löytäneet tänne laakson perälle. Itse sain kyllä erinomaisia aterioita ja hyvää palvelua.
Areches-Beaufort on äänestetty monta kertaa Alppien parhaaksi ski-touring-kohteeksi, mutta iltakymmenen jälkeen siellä alkavat valot sammua.
Rauli Storm