Vapaa-ajan asuminen – kasvava ilmiö

Vapaa-ajan asuminen eli monipaikkaisuus on kasvava ilmiö. Viime vuosina globaali COVID-19-pandemia on merkittävästi lisännyt etätyön tekemistä ja samalla myös vapaa-ajanasuntojen käyttöaikoja. Jotta vapaa-ajanasuntojen käyttöä ja siihen liittyvää liikkumista ymmärrettäisiin paremmin, tarvitaan uusia aineistolähteitä ja analyysimenetelmiä. Oman alueen kontekstissa tuotetusta tutkimustiedosta tulee käyttäjille, kuten päättäjille, yrittäjille ja muille kehittäjille läheisempää , jolloin sitä voidaan muun muassa alueen palvelutarjonnan kehittämisessä. Etelä-Savo on tästä hyvä esimerkki, sillä maakunnassa on eniten vapaa-ajanasuntoja suhteessa vakituisten asuntojen määrään.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Monipaikkaisen asumisen rytmit, paikat ja asiakasryhmät (MOPA) -tutkimuksessa käytettiin anonymisoituja kiinteistökohtaisia (kuukausi- ja postinumeroaluetasoisia) sähkönkulutustietoja vapaa-ajanasuntojen käyttötapojen analysointiin Etelä-Savossa. Sähkönkulutusaineistoa vuosilta 2015–2021 saatiin tutkimuksen käyttöön alueella toimivalta Suur-Savon Sähkö -konsernin verkkoyhtiö Järvi-Suomen Energia Oy:ltä. MOPA-hanke on esimerkki tiiviistä yritysyhteistyöstä. Taustalla on Ruralia-instituutin ja Suur-Savon Sähkö Oy:n pitkäjänteinen tutkimusyhteistyö, jonka tarkoituksena on ollut lisätä ymmärrystä ja tuottaa tietoa digitalisaation kiihdyttämästä monipaikkaisuudesta, erityisesti vapaa-ajan asumista painottaen.

Analyysi jakautui neljään osaan: Ensin sähkönkäyttötietokannassa vapaa-ajanasunnoiksi luokiteltujen kiinteistöjen määrät ja alueellinen jakautuminen kuvattiin, jonka jälkeen analysoitiin vapaa-ajanasuntojen mediaanikulutusarvot tutkimusjaksolta. Seuraavaksi kehitettiin menetelmä sen arvioimiseksi, milloin kiinteistöt olivat käytössä. Lopuksi tunnistettiin erilaisia vapaa-ajanasuntojen käyttötyyppejä kuukausitasoisen aineiston perusteella.

Vapaa-ajan asuminen –  käyttö kasvussa

Viimeisen kahden vuoden aikana kuukausittaiset sähkön mediaanikulutusarvot ovat kohonneet, mikä voi liittyä COVID-19-pandemiaan. Kasvu on suurinta kevät- ja syyskuukausina, mikä indikoi sitä, että vapaa-ajanasuntojen käyttökausi on pidentynyt. Vapaa-ajanasuntojen käyttöasteen analyysi vahvistaa tämän; talvikuukausina käytössä on 40–60 % kiinteistöistä ja kesällä yli 80 %. Viime vuosina käyttöaste on selvästi kasvanut.

Kuukausittaisten kulutustietojen perusteella tunnistettiin kolme pääasiallista vapaa-ajanasuntojen käyttötapaa. Hieman yli puolta kiinteistöistä käytettiin ympärivuotisesti. Tämä käyttötapa on yleistynyt tutkimusperiodin aikana. Toiseksi suurimman ryhmän muodostavat keväästä syksyyn käytössä olevat vapaa-ajanasunnot (noin 30–40 %). Kolmas ja pienin ryhmä koostuu kiinteistöistä, joita käytetään enintään kolme kuukautta vuodesta tai jotka eivät ole käytössä. Vapaa-ajan asuminen on siis selvässä kasvussa.

– Analyysin tulokset vahvistavat ja kuvaavat sähkönkulutustietojen potentiaalin lisätä ymmärrystä vapaa-ajanasuntojen erilaisista käyttötavoista ja pitempiaikaisista trendeistä. Vaikka sähkönkäyttötiedot eivät korvaa perinteisiä tiedonhankintamenetelmiä, ne täydentävät niitä ja antavat arvokasta lisätietoa vapaa-ajanasuntojen käytöstä, toteaa tutkijatohtori Janika Raun

Hankkeen tutkimusryhmään kuuluivat Ruralia-instituutista tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen, projektipäällikkö Manu Rantanen, tutkijatohtori Janika Raun, vanhempi tutkija Toni Ryynänen ja opiskelijat Pasi Okkonen ja Iivari Laaksonen sekä Olle Järv Digital Geography Labista. Hanke toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston Digital Geography Labin kanssa. Rahoittajana toimi Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan omaehtoisen kehittämisen määrärahasta.

Lue lisää: Kestävä mökkeily Etelä-Savossa