Suomen talouden kasvuennuste 0 prosenttia

Suomen talouden kasvuennuste on tälle vuodelle 0 prosenttia ja ensi vuodelle 1,0 prosenttia. Maailmantalous voi yllättää yläkanttiin Kiinan koronasulun päättymisen ja Euroopan leudon talven seurauksena. Julkisen talouden edessä on mittava sopeutusurakka.

Maailmantalouden kasvu on juuri nyt hidasta, kun korkea inflaatio syö kotitalouksien ostovoimaa ja korkeat korot heikentävät kehitystä erityisesti monen maan asuntomarkkinoilla. Talousuutiset ovat kuitenkin viime aikoina yllättäneet pääosin positiivisesti ja onkin mahdollista, että maailmantalouden käänne parempaan on jo tapahtumassa.

-Leuto talvi on vähentänyt selvästi energiakriisin haitallisia vaikutuksia euroalueella ja Kiinan nopea avautuminen koronasulkujen jälkeen on palauttamassa maan ainakin hetkeksi maailmantalouden vahvaksi veturiksi, pääekonomisti Tuuli Koivu kertoo Nordean ennusteessa.

Maailmantaloudessa on kuitenkin yhä myös riskejä

-Vaikka monet globaalit hintapaineet ovat kääntynyt laskuun, työmarkkinatilanne on kireä ja palkkapaineet ovat vahvoja niin Yhdysvalloissa kuin euroalueellakin. Suuri kysymysmerkki on, kuinka jyrkästi inflaatio hidastuu ja saavuttaako se keskuspankkien tavoitetason. On yhä mahdollista, että rahapolitiikkaa joudutaan kiristämään ja talouskehitystä hidastamaan nyt odotettua enemmän, Koivu ennakoi.

Suomen talouden kasvu pysähtyy

Suomen talouden kasvu hidastui viime vuoden lopulla, kun voimakas energiahintojen ja korkojen nousu heikensi yksityistä kulutusta ja vientikysyntää. Talouden näkymät ovat tälle vuodelle hyvin kaksijakoiset. Kuluttajien luottamus talouteen on alamaissa ja ostovoima edelleen koetuksella korkotason pysyessä korkeana. Toisaalta inflaatiopaineet ovat helpottamassa energiahintojen kääntyessä laskuun, ja lisäksi valtion energiatuet auttavat suurimpien sähkölaskujen saajia. Palkkojen odotetaan nousevan tänä vuonna viime vuotta nopeammin, ja vahva työllisyys tukee talouden aktiviteettia.

-Korkojen nopea nousu ja kuluttajien heikko luottamus ovat näkyneet asuntomarkkinoilla kysynnän vaimenemisena ja hintojen laskuna. Asuntohintojen odotetaan laskevan vielä alkuvuonna, kun markkinoilla haetaan uutta tasapainoa kohonneen korkotason ympäristössä. Asuntokysynnän heikkeneminen alkaa näkyä tänä vuonna asuinrakentamisen hidastumisena, ekonomisti Juho Kostiainen sanoo.

”Edessä mittava julkisen talouden sopeutusurakka”

Suomen julkisen talouden tasapaino parani huomattavasti viime vuonna, kun verotulot kasvoivat voimakkaasti työllisyyden ja inflaation siivittämänä. Julkisen talouden myötätuuli on loppumassa tänä vuonna, kun talouskasvun ennustetaan katkeavan. Julkisia menoja kasvattavat sosiaalietuuksiin tehdyt reilut inflaatiotarkistukset, julkisen sektorin palkankorotukset, kohonneet korkomenot sekä lisäpanostukset maanpuolustukseen. Lisäksi paine terveydenhuollon ja etenkin vanhustenhoidon menojen kasvulle on valtava, kun yli 75-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan yli 30 prosentilla kahden seuraavan hallituskauden aikana.

-Suomen julkinen talous on viritetty tasolle, jossa rahoitus on tasapainossa vain, jos taloudessa eletään korkeasuhdannetta ja korot ovat nollissa. Edessä onkin mittava sopeutusurakka, jotta julkinen talous saadaan rakenteellisesti kestävälle tasolle, arvioi Kostiainen.

Sopeutustoimenpiteitä on tehtävä niin menoihin, työllisyystoimiin kuin verotukseenkin. Sopeutus on hyvä aloittaa ottamalla valtion menokehys takaisin käyttöön, jotta menokuria pystytään toteuttamaan systemaattisesti. Työn tarjontaan liittyviä toimenpiteitä ovat työttömyysturvan kannustimien parantaminen, aktiivinen työvoimapolitiikka sekä aikuiskoulutuksen suuntaaminen matalasti koulutetuille. Lisäksi työn kysynnästä on pidettävä huolta ylläpitämällä kilpailukykyä ja madaltamalla työn verokiilaa. Työn verotuksesta tulisikin siirtyä entistä enemmän haittaverotukseen ja välilliseen verotukseen.

Kevään vaalikeskusteluihin toivoisi näkemystä siitä, miten Suomi saadaan kestävästi kasvu-uralle ja miten esimerkiksi yritysten toimintaympäristöä parannetaan ja rakennetaan kannustavammaksi.