Pöyristyttävä päätös hallitukselta – jyrähtää MaRa

Pöyristyttävä päätös hallitukselta jättää ravintolarajoitukset ennalleen viidessä maakunnassa. Hallitus ei piittaa tartuntatautilaista eikä yrittäjien ja työntekijöiden hädästä, jyrisee Matkailu- ja Ravintolapalvelut ry MaRa.

Hallitus päätti  jättää käsittelemättä ravintolarajoitusten lieventämistä viidessä maakunnassa, jotka edustavat ravintola-alan liikevaihdosta ja työllisyydestä 66 prosenttia. Tämä on valtava pettymys alan yrittäjille. Hallitus osoittaa täydellistä piittaamattomuutta yrittäjien ja työntekijöiden hätää kohtaan. Eduskunta antoi hallitukselle valtuudet säätää tiukoista ravintolatoiminnan rajoituksista, mutta korosti, että niitä pitää lieventää heti, kun ne eivät ole oikeasuhtaisia ja välttämättömiä. Edellytyksiä ankarien ravintolarajoitusten ylläpitämiselle ei enää ole. Hallitus ylittää päätösvaltansa rajat. Suomeen tarvitaan perustuslakituomioistuin, jossa hallituksen päätösten perustuslainmukaisuus voidaan tarvittaessa arvioida.

MaRan mukaan valtioneuvosto otti käyttöön lähes ankarimmat lain mahdollistamat rajoitustoimet, kun ravintolat avautuivat sulun jälkeen 19.4. Sen jälkeen tartuntojen määrä on alentunut merkittävästi, sairaalahoidon tarve on alentunut olennaisesti, uhkaa tehohoitopaikkojen riittämättömyydestä ei ole, tartuntaketjut pystytään jäljittämään, rokotukset ovat edenneet ripeästi ja poikkeusolot ovat päättyneet. Kaikki perusteet ravintolatoiminnan ankarille rajoituksille viidessä maakunnassa ovat päättyneet. Hallituksen tulee tartuntatautilain mukaan tarkoin seurata, ovatko rajoitusten edellytykset enää voimassa. Jos rajoitukset eivät ole enää välttämättömiä jollakin alueella tai säädetyssä laajuudessa, hallituksen on lain mukaan viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin valtioneuvoston asetuksen muuttamiseksi. Tästä syystä hallituksen ratkaisu on pöyristyttävä päätös.

– Hallitus on ylittänyt päätösvaltansa rajat ja laiminlyönyt velvollisuutensa ryhtyä viipymättä toimenpiteisiin asetuksen muuttamiseksi ja rajoitusten lieventämiseksi. Mikään niistä edellytyksistä, joilla hallitus voisi perustella asiakaspaikkojen merkittävää rajoittamista, anniskelun lopettamista klo 17 ja ruokaravintoloiden sulkemista klo 19, ei ole enää olemassa. Esimerkiksi HUS-alueella ilmaantuvuusluku oli 121,4 tämän vuoden ensimmäisenä päivänä. Silloin ruokaravintolat saivat ottaa sisään asiakkaita enintään 75 prosenttia enimmäisasiakasmäärästä, anniskella klo 22 asti ja ravintolat piti sulkea klo 23. Tänään ilmaantuvuusluku on 88,9 ja sen suunta on ollut alaspäin, MaRan puheenjohtaja Aki Käyhkö sanoo.

Suomalaisessa oikeusjärjestelmässä iso puute

Koronakriisi on paljastanut suomalaisessa oikeusjärjestelmässä suuren puutteen, koska elinkeinonharjoittajat tai heidän etujaan valvovat järjestöt eivät voi saattaa hallituksen toiminnan perustuslainmukaisuutta riippumattoman tuomioistuimen arvioitavaksi.

– Yrittäjät joutuvat neuvottomina katsomaan sivusta, kun hallitus vaikeuttaa heidän yritystoimintansa ilman perusteita ja vie työt työntekijöiltä. Esitämme, että Suomeenkin perustettaisiin perustuslakituomioistuin, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.

Tällä viikolla on ollut mediassa uutisia siitä, että hallitus tarkastelee tänään ravintolatoiminnan rajoitusten lieventämistä ja että lievennykset voisivat tulla voimaan jo huomenna.

– Yrittäjät ovat odottaneet toivorikkaina, että hallitus lieventäisi ravintolatoiminnan rajoituksia, ja että he voisivat kutsua työntekijöitään työttömyyskortistosta takaisin töihin. Äitienpäivälounaiden kysyntä on paikoin ylittänyt odotukset, mutta 50 prosentin asiakaspaikkarajoitus aiheuttaa suurelle osalle asiakkaista ison pettymyksen ja estää samalla kannattavan liiketoiminnan harjoittamisen. Myös illallisten järjestäminen on käytännössä mahdotonta anniskelu- ja aukiolorajoitusten takia. Hallituksen päätös jättää tänään käsittelemättä rajoitusten lieventämistä viidessä maakunnassa on saanut tyrmistyneen vastaanoton jäsenravintoloidemme piirissä. Yrittäjät eivät voi ymmärtää hallituksen päätöstä. Moni ihmettelee, miksi hallitus aiheuttaa vahinkoa alan yrittäjille ja työntekijöille, joiden ahdinko yli vuoden kestäneen koronaepidemian ja rajoitustoimien vuoksi on jo erittäin syvä muutenkin, Käyhkö toteaa.

Suomen koronatuet EU:n kolmanneksi pienimmät

Suomi on ollut yksi kitsaimmista EU-maista koronaepidemiasta ja rajoitustoimista yrityksille aiheutuvien vahinkojen korvaamisessa. Suomi korvasi ravintolayrityksille 11 prosenttia niiden liikevaihdon menetyksestä ja 5 prosenttia majoitusyritysten liikevaihdon menetyksestä vuonna 2020. Vaikka valtion tukijärjestelmän tarkoituksena ei ole korvata liikevaihdon menetystä, vaan joustamattomia kuluja, luvut osoittavat sen, miten vaatimattomasti Suomi korvaa yrittäjien tappioita. Kaikkiaan Suomessa maksettiin koronatukia 1,7 miljardia euroa eli 0,6 prosenttia BKT:sta. EU-maista vain Irlannissa ja Kroatiassa on maksettu vähemmän suhteessa BKT:hen. Erityisen heikko on ollut tuki keskisuurille ja suurille yrityksille.

– Ravintolayritykset saavat ravintolasulun ajalta sulkemiskorvausta, joka korvaa osan joustamattomista kuluista. Sulun jälkeen tukimuotona on kustannustuki, jonka ehtoja hallitus ei ole vielä esittänyt. Aiemmat kustannustuet ovat ehdoiltaan yrittäjien kannalta sulkemiskorvausta heikommat. Sulun jälkeiset ankarat rajoitustoimet ovat merkinneet lukuisille yrityksille samaa kuin sulun jatkaminen, mutta ilman asianmukaista korvausta joustamattomista kuluista. Yritysten velkataakka on kasvanut kohtuuttoman suureksi. On erittäin ikävää, ettei valtio korvaa yrityksille vahinkoja, joita hallituksen päätökset aiheuttavat yrityksille. Tämä heikentää yritysten selviytymismahdollisuuksia, kansainvälistä kilpailukykyä, kykyä investoida ja työllistää, Käyhkö sanoo.

Lue lisää MaRan korona-ajan tunnelmista