MaRan jäsenkysely kertoo karua kieltä

Valtaosalla yrityksistä käyttökate oli huhtikuussa romahtanut 80–100 prosenttia tavallisesta tasosta. Vain 9 prosenttia yrityksistä arvioi toimivansa kannattavasti kuuden kuukauden kuluttua. Koronakriisi on iskenyt ankarasti majoitus- ja ravintola-alan lisäksi hiihtokeskuksiin, ohjelmapalvelu- ja seikkailuyrityksiin, huvipuistoihin, festivaaleihin, kongresseihin ja messuihin, keilahalleihin sekä liikenneasemiin. Huvipuistot odottavat, että hallitus ja viranomaiset linjaisivat huvipuistokesän toimintaedellytykset kiireisesti.

Matkailu- ja ravintola-alan yritysten kannattavuus on romahtanut ja vie pitkän aikaa, että ne pääsevät takaisin jaloilleen. MaRan jäsenkysely paljastaa, että 15 prosenttia näkee yrityksensä puolen vuoden päästä konkurssiuhan alla ja 74 prosenttia näki yrityksensä tavoittelemassa kannattavuutta sopeutustoimien jälkeen. Vain 9 prosenttia uskoi liiketoimintansa palautuneen kannattavaksi.

Yritysten yleisin tapa yrittää sopeutua tilanteeseen on ollut lomautukset. Siihen on joutunut turvautumaan 90 prosenttia yrityksistä. Suuri osa niistä on lomauttanut valtaosan työntekijöistään. Kriisin pitkittyessä lomautukset ovat vaihtumassa irtisanomisiksi. Ravintoloiden, hotellien ja kylpylöiden ahdinko on hyvin tiedossa, mutta myös muut matkailu- ja vapaa-ajan palvelujen toimialat ovat kärsineet koronakriisistä ja julkisen vallan sen leviämisen estämiseksi päättämistä toimista ankarasti.

Hiihtokeskukset ja ohjelmapalveluala menettäneet yli 80 prosenttia liikevaihdosta

Hiihtokeskusten toiminta loppui maaliskuun loppupuolella koko Suomessa. Pohjois-Suomessa oltiin matkalla ennätykselliseen kauteen, mutta äkkipysäyksen takia myynti oli negatiivinen edellisiin vuosiin verrattuna. Eteläisessä Suomessa huono lumitilanne vaikutti asiakasmääriin erittäin negatiivisesti, vaikka lähes kaikki keskukset pystyivät pitämään rinteet avoinna lumetuksen avulla. Hiihtokeskukset menettivät huhtikuussa yli 80 prosenttia liikevaihdostaan edelliseen vuoteen verrattuna.

Ohjelmapalvelutoimialan talvi katkesi samalla, kun hiihtokeskukset suljettiin ja ulkomaalaiset asiakkaat katosivat. Ohjelmapalvelu- ja seikkailuyritysten liikevaihto laski huhtikuussa yli 85 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Etenkin hiihtokeskus- ja ohjelmapalvelualalle seuraavasta talvikaudesta on tulossa erittäin vaikea, jollei kansainvälinen matkailu käynnisty. Matkailuala tarvitsee toimivat lentoyhteydet. Finnairin tulee palauttaa talvikauden kotimaan lennot ja ilmoittaa siitä mahdollisimman pian.

Festivaalien ja kongressien ahdingolla suuri vaikutus muihin yrityksiin

Kaikki suuret festivaalit on peruutettu kesä-heinäkuulta ja osa myös elokuulta. Festivaalien taloudellinen merkitys sijaintipaikkakunnille ja muille palvelualojen yrityksille on erittäin suuri. Festivaalit toimivat useiden kuntien kesämatkailun vetureina. Hallitus ja viranomaiset ovat kieltäneet suurempien festivaalien toiminnan, joten niiden liiketulos on tappiollinen.

Kun hallitus ja viranomaiset kielsivät maaliskuussa yli 500 henkilön kokoontumiset ja Suomen rajat suljettiin, kongressikeskusten ja messujen liiketoiminta pysähtyi samalla. Kongresseilla ja messuilla on erittäin suuri taloudellinen merkitys myös hotelleille, ravintoloille ja muille palvelualojen yrityksille. Toimialan yritykset ovat menettäneet huhtikuussa lähes 90 prosenttia liikevaihdostaan viime vuoteen verrattuna. Hallituksen tulisi purkaa kokoontumisrajoituksia heti, kun se on mahdollista.

Keilahallien toiminta olematonta – liikenneasemienkin liikevaihto tipahtanut alle puoleen

Lähes 90 prosenttia keilahalleista on suljettu ja aukiolevien 10 prosentin liikevaihto supistunut yli 90 prosenttia. Keilahallien erittäin heikkoon tilanteeseen vaikutti ratkaisevasti eduskunnan päättämä ravintoloiden sulkeminen. Ravintolatoiminnan tulot ovat monelle keilahallille elinehto. Keilahallitoimialan tilannetta vaikeutti se, että monet vuokranantajat eivät ole myöntäneet keilahalleille helpotuksia vuokranmaksusta. Keilaradat vaativat suuren tilan, joten vuokrakustannukset suhteessa liikevaihtoon ovat suuret.

Valtioneuvoston voimakkaat vetoomukset välttää matkustamista kotimaassa ja Uudenmaan rajojen sulkeminen sekä ravintolatoiminnan kieltäminen take away -myyntiä lukuun ottamatta vaikuttivat voimakkaasti myös liikenneasematoimialaan. Noin 85 prosentilla toimialan yrityksistä liikevaihto väheni huhtikuussa yli 50 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Toimialan yrityksistä 13 prosenttia oli suljettuna huhtikuussa. Liikenneasematoimialan kesän näkymien kannalta on olennaista, miten kotimaan matkailu käynnistyy.

Huvipuistot odottavat ohjeita – henkilökunta irtisanomisuhan alla

Huvipuistot odottavat tarkempia ohjeita siitä, miten ne voivat avata ovensa kesäkuun alussa. Toimiala tarvitsee ohjeet mahdollisimman nopeasti. Huvipuistot voivat omavalvonnalla varmistaa asiakkaiden turvallisuuden niin, että huvipuistoon voidaan ottaa merkittävästi enemmän asiakkaita kuin 500 henkilöä valtioneuvoston linjauksen mukaan tilaan suhteutettuna. Liikevaihto on pienentynyt yli 90 prosentilla niillä 40 prosentilla toimialan yrityksistä, jotka ovat olleet huhtikuussa auki. Huvipuistojen avaamisella on erittäin suuri merkitys myös muille matkailu- ja ravintola-alan sekä palvelualojen yrityksille.

Kotimaan matkailulla ratkaiseva merkitys – arvonlisäverojen alentamisella tukea ja turvaa työllistämiseen

– Matkailu- ja ravintola-ala valmistautuu tulevaan kesään heikoista taloudellisista lähtökohdista. Ulkomaalaisia asiakkaita ei ole tulevana kesänä. Tämän takia kotimaan matkailulla tulee olemaan ainakin tämän vuoden loppuun asti ratkaiseva merkitys siinä, miten toimialan yritykset selviävät ja voidaanko konkurssit ja massatyöttömyys välttää. Julkisen keskustelun perusteella näyttää siltä, että kotimaan matkailu on suosiossa tulevana kesänä, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.

Kotimaan matkailu onkin parasta lääkettä paitsi toimialan yrityksille, mutta myös Suomen taloudelle, kertoo MaRan jäsenkysely.

Ulkomailta Suomeen suuntautuva matkailu elpyy hitaasti. Ulkomaisella kysynnällä on monen matkailu- ja ravintola-alan yrityksen kannalta ratkaiseva merkitys. Toimialan yritysten kustannuskilpailukyvystä on pidettävä huolta. Myös valtion tukitoimien on kohdistuttava tasapuolisesti eri kokoisiin yrityksiin. Monella matkailupaikkakunnalla suurempien veturiyritysten menestyminen on elintärkeää myös alueen pienemmille yrityksille.

– Matkailu- ja ravintola-alan verojalanjälki vuodessa on yli 2,6 miljardia euroa. Toimiala työllistää 140 000 henkilöä. Matkailuviennin arvo on noin 5 miljardia euroa. Toimialan merkitys on erittäin suuri myös monessa rakennemuutoksen kourissa olevassa kunnassa. Valtion tukitoimet toimialan liiketoiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi ovat välttämättömiä. Ratkaisevaa kuitenkin on, että asiakkaat liikkuvat, matkustavat kotimaassa ja käyttävät täällä palveluja. Se on parasta lääkettä myös Suomen taloudelle ja työllisyydelle. Kansainvälisen hintakilpailukyvyn parantamiseksi, toiminnan käynnistämiseksi ja työllisyyden turvaamiseksi ravintoloiden ruokatarjoilun ja anniskelun arvonlisävero tulisi alentaa 10 prosenttiin ja muiden matkailupalvelujen arvonlisävero 5 prosenttiin määräajaksi, Timo Lappi toteaa.

MaRan jäsenkysely tehtiin 11.–13.5.2020 ja siihen vastasi 692 jäsenyritystä, joilla on yhteensä useita tuhansia ravintoloita, hotelleja, kylpylöitä, hiihtokeskuksia, ohjelmapalvelu- ja seikkailuyrityksiä, kongressikeskuksia ja messuja, keilahalleja, huvipuistoja ja liikenneasemia.