Tutkimusmatka Etelä-Siperiaan ja Pohjois-Mongoliaan 1885
Kansallisarkisto on digitoinut mikkeliläisen luonnontieteilijän, filosofian kandidaatti Karl Johan Ehnbergin (1861–1920) päiväkirjan vuodelta 1885. Kaksiosainen matkapäiväkirja kuvaa Ehnbergin ja filosofian kandidaatti Rudolf Hammarströmin (1863–1928) tekemää tutkimusmatkaa Etelä-Siperiaan ja Pohjois-Mongoliaan. Tutkimusmatkan tarkoituksena oli muun muassa lisätä tietoutta hyönteisten maantieteellisestä levinneisyydestä ja kartuttaa Helsingin yliopiston hyönteistieteellisiä kokoelmia.
Ruotsinkielisessä matkapäiväkirjassa on yli 800 sivua. Kirjan sivuille on kirjattu hyönteis-, kasvi- ja lintuhavaintoja, kuvailtu eloisasti matkan kulkua sekä piirretty lyijy- ja värikynillä maisemia, rakennuksia ja paikallista väestöä. Lisäksi päiväkirjan sivuille on kiinnitetty kasveja.
Elämänsä aikana Ehnberg suoritti tutkimusmatkoja myös muun muassa Venäjän Karjalaan ja Transbaikalian Selenga-joelle. Hän julkaisi useita tutkimuksia matkoistaan ja havainnoistaan. Ehnbergin kuoleman jälkeen hänen laajat hyönteis-, kasvi- ja eläinkokoelmansa päätyivät Turun Suomalaiselle yliopistolle. Hänen sisarensa Ingeborg Ehnberg lahjoitti nyt digitoidun matkapäivänkirjan vuonna 1957 Mikkelin maakunta-arkistolle.
Digitointi
Päiväkirjojen digitointi on toteutettu Kansallisarkiston vaatimusmääritysten mukaisesti. Värillisiä piirustuksia sisältävät päiväkirjat on digitoitu 24 bittisinä värillisinä tiedostoina värihallitulla prosessilla alkuperäisistä sidotuista asiakirjoista. Digitaaliset aineistot löytyvät Kansallisarkiston Digitaaliarkistosta.
Tutkimusmatka
Päiväkirjan mukaan Ehnbergin Siperian matka alkoi Mikkelistä 15. päivä toukokuuta 1885. Matkatoverinsa Rudolf Hammarströmin Ehnberg tapasi Lappeenrannassa, josta matka jatkui 25.5. junalla määränpäänä Minusinskin kaupunki ja piirikunta Etelä-Siperiassa. Matka Lappeenrannasta Pietarin, Moskovan, Nizhni Novgorodin, Kasanin, Permin, Jekaterinburgin, Tujemenin, Tobolskin ja Tomskin kautta Minusinskiin kesti junalla, jokilaivoilla ja hevoskyydillä kuukauden. Permissä Ehnberg tapasi kaupungissa töissä olleen telegrafisti Myllerin, jolle hän vei terveisiä tämän Mikkelissä asuvalta veljeltä.
Ehnberg ja Hammarström olivat 21.6. perillä Minuskinissa ja asettuivat asumaan kaupungin postitaloon. Sieltä käsin retkeilivät kasakka- ja taatarikylissä ja Verhne Suetukin suomalaissiirtolaan. He kävivät katsomassa hautakumpuja kurgaaneja, joita M.A. Castren oli tutkinut 1840-luvulla. Tataariaroilta nuorukaiset suuntasivat Abakanin kaivos- ja tehdasyhdyskuntaan, josta he ratsastivat elokuun lopulla Sajan-vuorten yli sojoottien asuinalueelle, joka ulottui Kiinan puolelle. Oppaaksi Kiinan puolella Ehnberg ja Hammarström palkkasivat sojoottia auttavasti puhuvan kasakan. Osan matkasta he tekivät venäläisten kauppiaiden karavaanien mukana ja majoittuivat niiden asemapaikoille. Kiinassa Ehnberg ja ja Hammarström tutustuivat ratsain jurttakyliin ja luonnonoloihin.
Paluumatkalle Pohjois-Mongoliasta kumppanukset lähtivät syyskuun lopulla Jeniseitä pitkin. He saapuivat 8.10. Abakaniin, josta jatkoivat 21.10. hevoskyydillä Minusinskiin. Siellä he luetteloivat luonnontieteellisen museon hyönteiskokoelmia ja hankkivat talvivaatteita kotimatkalle.
Lumipeitteen vahvistuttua Ehnberg ja Hammarström pakkasivat ostamaansa rekeen matkatavaransa ja kasvi- ja hyönteislaatikkonsa ja lähtivät paluumatkalle Suomeen 22.11. Kolmen viikon rekimatka päättyi Orenburgiin 15.12. Matkalla he levähtivät Omskissa, jossa he hankkivat joululahjoja ja tapasivat kaupungissa asuneita suomalaisia, muuna muassa maantieteilijä J. G. Granön isän Johanneksen, joka toimi vuosina 1885–1891 ja 1902–1913 Siperian suomalaisten ja virolaisten pappina.
Orenburgista matkalaiset jatkoivat junalla Moskovan kautta Pietariin ja sieltä edelleen 19.12. edelleen Suomeen. Ehnberg hyvästeli ystävänsä Simolan asemalle ja jatkoi Saimaan jäätietä pitkin Ristiinan kautta kotiin Mikkeliin.
Kansallisarkiston tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen ja saatavuus sekä edistää niiden tutkimuskäyttöä.