Hossa, Oulanka, Riisitunturi ja Syöte muodostavat vahvan kansallispuistoryppään. Land of National Parks -kokonaisuutena markkinoidun nelikon käyntimäärät ovat takoneet jälleen ennätyksiä. Sotkamossa Hiidenportin kansallispuiston käyntimäärä nousi viime vuonna jopa 57 prosenttia.
Vuosi 2018 jätti jälleen tuhansille retkeilijöille muistoja Kainuun ja Koillismaan komeimmista luontokohteista. Alueen kansallispuistojen suosio on noussut voimakkaasti viime vuosina eikä vuosi 2018 tehnyt poikkeusta.
Hossan kansallispuiston käyntimäärä tasaantui avajaisvuoden piikin jälkeen, mutta lukema oli edelleen komea reilut 100 000. Kestosuosikki Oulangan käyntimäärä oli 200 000. Syöte ja Riisitunturi petrasivat roimasti käyntimääriään (Syöte +29%, Riisitunturi +24%).
– Myös valtakunnallisesti tarkastellen Hossa-Oulanka-Riisitunturi-Syöte on erittäin vahva kansallispuistokeskittymä. Kun tähän lisätään alueen muut retkeilykohteet, mielikuva vain vahvistuu. Syötteellä käyntimäärät ovat nousseet kansallispuiston lisäksi retkeilyalueella ja Syötteen virkistysmetsässä. Oulangan vieressä Pyhävaaran ja Valtavaaran käyntimäärät ovat nousseet tasaisesti, samoin Riisitunturin naapurin Korouoman. Ja Kylmäluoman retkeilyalue on selvästi noussut Hossan imussa, ynnää puistonjohtaja Sari Alatossava.
Etelämmässä Sotkamossa Hiidenportin kansallispuisto takoi oman huiman ennätyksensä käyntimäärän noustessa jopa 57 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Luontomatkailun kestävyyttä seurataan entistä herkemmällä korvalla
Suomen 40 kansallispuistoon tehtiin viime vuonna yhteensä 3,2 miljoonaa käyntiä. Käyntimäärät kaikilla Metsähallituksen Luontopalvelujen hoidossa olevilla kohteilla olivat vuonna 2018 noin 6,9 miljoonaa. Luontomatkailun ja luonnossa liikkumisen suosio on kasvanut vuosia ja luontoliikunnan muodot monipuolistuneet. Tämä asettaa Metsähallitukselle haasteen seurata entistä tarkemmin luontomatkailun kestävyyttä.
Luontopalvelut on kehittänyt kestävyyden seurantaan menetelmän, joka koostuu noin parista kymmenestä mittarista. Niiden avulla tarkkaillaan muun muassa häiriölle ja kulutukselle herkkien lajien ja luontotyyppien tilaa sekä esimerkiksi kävijöiden kokemuksia ruuhkaisuudesta tai maaston kulumisesta. Mikäli jokin mittareista antaa hälyttäviä signaaleja kestävyyden tilasta, aletaan korjaaviin toimiin. Seurantamenetelmää on pilotoitu Hossassa ja tämän vuoden aikana se otetaan käyttöön myös Syötteellä ja Oulangalla.
Luontoarvojen säilyminen
Ongelma on kuitenkin Luontopalvelujen resurssien niukkuus. Käyntimäärien ja suojelukohteiden määrän kasvaessa Luontopalvelujen rahoituskehys on ollut laskeva. Käytössä on siis koko ajan vähemmän rahaa per asiakas.
– Matkailun kestävyyteen kuuluu paljon eri osatekijöitä. Luontoon tukeutuvan matkailun osalta olennaista on kohteiden luontoarvojen säilyminen. Jos kansallispuistojen ja muiden suosittujen luontokohteiden palvelurakenteisiin ei voida satsata, vaarantuu käytön ohjaus, mikä puolestaan vaarantaa luontoarvoja, kommentoi luontopalvelujohtaja Timo Tanninen.
Kainuun ja Koillismaan kansallispuistojen käyntimäärät vuonna 2018 (ja muutos vuoteen 2017)
Hossa
101499 (-18%)
Hiidenportti
19312 (+57%)
Oulanka
199548 (0%)
Riisitunturi
41057 (+24%)
Syöte
68931 (+29%)