Autoilun päästöt – monelle nousee syyllisyyden tunteita

Autojen päästökeskustelu ehkä syyllistää liikaa arjen autoilijoita. Kuva: Arto Marttinen/Kamux

Vilkkaana käyvä liikenteen päästökeskustelu herättää autoilijoissa tunteita. Kamuxin valtakunnallisen kyselyn vastaajista lähes kuusi kymmenestä poti ajoittain tunnontuskia oman autoilunsa päästöjen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen. Auto on kuitenkin monelle välttämätön työn ja arjen mahdollistaja.

Autoilun päästökeskusteluun törmää lähes päivittäin erilaisissa yhteyksissä. Käytettyjen autojen myyntiin erikoistunut Kamux-ketju halusi selvittää, millaisia tuntemuksia ajokortin omistavilla suomalaisilla on oman autoilunsa päästöistä.

– Oman autoilun päästöt mietityttävät monia. Kyselyn vastaajista lähes kuusi kymmenestä kokee aika ajoin syyllisyyden tunnetta siitä, että oma autoilu kuormittaa ilmastoa. Hieman yli 40 prosenttia vastaajista taas totesi, että oman autoilun päästöt eivät vaivaa mieltä, toteaa Kamuxin maajohtaja Tommi Iiskonmäki.

Syyllisyyden tunteita koettiin suurimmaksi osaksi ajoittain. Kuitenkin 17 prosentille vastaajista heräsi syyllisyyden tunteita melko usein.

Sukupuolien ja -polvien eroja

Kyselyn valossa naisissa on enemmän niitä, joilla on useimmin syyllisyyden tunteita, ja miehissä taas selkeästi enemmän niitä, joille oman autoilun päästöt eivät tuo tunnontuskia.

– Näyttäisi siltä, että yleisellä tasolla nuoremmat ikäluokat tiedostavat vahvemmin oman kulutuskäyttäytymisen vaikutuksen ilmastonmuutokseen. Alle 34-vuotiaat olivat selkeästi useammin huolissaan oman autoilunsa päästövaikutuksista, sen sijaan heidän vanhempiensa ikäluokasta vain vajaalla kymmenesosalla oli yhtä usein syyllisyyden tuntemuksia. Useampilapsisissa perheissä oli myös eniten niitä, joiden aikuisia huoletti perheen autoilun päästövaikutukset, toteaa Tommi Iiskonmäki.

– Tuloluokkien yläpäässä syyllisyyden tunteita koettiin vähemmän, mutta kyse ei ole välttämättä piittaamattomuudesta. Hyvin toimeentulevilla on tyypillisesti uudempi ja vähäpäästöisempi auto käytössään. Jos autoilijalla on käytössään työsuhdeauto, niin ne lähtökohtaisesti ovat alle kolme vuotta vanhoja, ja kaikkiin liikennekäytössä oleviin autoihin verrattuna vähäpäästöisempiä, Iiskonmäki jatkaa.

Arjen todellisuus ja vähäpäästöisyys

Pitäisikö omasta autoilusta sitten kokea syyllisyyttä, jos auto on välttämätön työssä käymisen ja oman arjen pyörittämisen kannalta?

– Monelle suomalaiselle on jokapäiväistä todellisuutta, että työmatkaa on taitettava autolla, ja haja-asutusalueella asuvien arjen palvelut, kuten kaupat ja terveydenhoito sekä harrastusmahdollisuudet ovat julkisten liikennepalvelujen ja pyörämatkan ulottumattomissa. Todellisia vaihtoehtoja autoiluun ei välttämättä ole, Tommi Iiskonmäki muistuttaa.

Autokantaa ohjataan veropolitiikalla

– Autojen päästökeskustelu ehkä syyllistää liikaa arjen autoilijoita ja yksilöitä. Autokannan ikää ohjataan kuitenkin veropolitiikalla ja verotuksella. Yksityisautoilijat toimivat sitten niiden pelimerkkien varassa, joita heillä on. Autoa tarvitsevat arjen liikkumiseen hyvinkin erituloiset ihmiset ja kaikilla ei ole mahdollisuutta ostaa uutta sähköautoa tai ylipäätään uutta autoa. Ja uutena rekisteröity autokin on hetken päästä käytetty auto, jonka hinta putoaa ensimmäisinä vuosina melkoisesti. Seuraavan auton hankinnan kohdalla voi kuitenkin oman budjettinsa raameissa miettiä entistä vähäpäästöisemmän auton hankintaa. Tuoreempi käytetty auto on myös järkevää kierrätystä ja sillä voi kantaa kortensa kekoon ympäristön hyväksi, toteaa Tommi Iiskonmäki.

Kyselytutkimus tehtiin Bilendin hallinnoimassa M3 Panelissa 18.-22.9.2019 Kamuxin toimesta. Verkkokyselyyn vastasi 708 ajokortin omaavaa 18-75-vuotiasta aikuista. Otos kiintiöitiin kansallisesti edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan.