Kaksoiskuntalaisuutta tarkasteltava kokonaisuutena

Kesälomakauden ollessa kuumimmillaan moni suuntaa useaksi viikoksi toiselle paikkakunnalle. Muuttoliikkeen myötä kaupungit tyhjenevät ja pienemmät kunnat täyttyvät kesäasukkaista. Nämä niin kutsutut kaksoiskuntalaiset, joihin jokainen säännöllisesti toisessa kunnassa aikaansa viettävä asukas lukeutuu, maksavat edelleen veronsa kotikuntaan, vaikka he nauttivat säännöllisesti toisen kunnan palveluista.

Tulevaisuuden kunta -hankkeen tiimoilta Valtiovarainministeriön tekemä selvitys kertoo, että kaksoiskuntalaisuus on kasvava ilmiö. Kyse ei ole ainoastaan mökkiläisistä, vaan työn muuttuessa kaksoiskuntalaisuus koskettaa yhä useampaa suomalaista. Globalisaatio, väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja digitalisaatio muuttavat työn luonnetta ja työpaikkojen määrää – työ ei ole enää sidoksissa tiettyyn aikaan tai paikkaan. Tulevaisuudessa asukas voi kokea omaksi kunnakseen useamman paikkakunnan. Myös kuntien on rohkeasti tarkasteltava asemaansa tässä kehityksessä.

Ajatus kaksoiskuntalaisuudesta on saanut laajalti kannatusta väestön liikkuessa yhä enemmän. Samaan aikaan kaksoiskuntalaisuuteen liittyy monia haasteita ratkottavaksi. Tällä hetkellä ulkokuntalaisten mahdollisuudet vaikuttaa toisen asuinkuntansa asioiden hoitoon ovat rajalliset ja vaihtelevat kunnittain. Edustuksellisen demokratian lähtökohta on ollut perustuslakia säädettäessä turvata jokaiselle henkilölle yksi ääni. Jos äänestäminen olisi mahdollista useassa kunnassa, kunnan vakituisten asukkaiden vaikutusmahdollisuudet voisivat heikentyä. Suomeen syntyisi kuntia, joissa mökkiläiset ja muut tilapäiset asukkaat muodostaisivat enemmistön. Mitä tapahtuisi paikalliselle päätöksenteolle?

Kaksoiskuntalaisuuden taloudellisesti merkittävin kysymys on se, tulisiko veroja maksaa useampaan kuntaan. Jos kaksoiskuntalainen maksaa veroja moneen kuntaan, mitä oikeuksia ja vaikutusmahdollisuuksia verovelvollisuudesta seuraisi? Äänioikeus ja kunnallisverovelvollisuus kytkeytyvät toisiinsa. Jos kaksoiskuntalainen maksaa veroja useaan kuntaan, saisiko hän kaikkiin kuntiin äänestysoikeuden? Kuntien veroprosenttien vaihtelu aiheuttaa myös haasteen. Tänä vuonna kuntien tuloveroprosenteissa on suurimmillaan 5,5 prosenttiyksikön ero. Miten kaksoiskuntalaisen veroprosentti määriteltäisiin?

Terveydenhuollon saatavuuden parantaminen kotiseudun ulkopuolella on yksi kaksoiskuntalaisuuden tavoitteista. Nyt kaavaillussa sote-mallissa asiakas saa itse valita palveluntuottajan haluamastaan maakunnasta. Tältä osin kaksoiskuntalaisuus ei vaikuttaisi juurikaan yksittäisten henkilöiden mahdollisuuksiin valita palveluntuottaja ja näin saada tarvitsemaansa hoitoa.

Kaksoiskuntalaisuuden kannatus on suurinta eniten mökkiä käyttävien keskuudessa. Vajaat 40 prosenttia kannatti kaksoiskuntalaisuutta vuoden 2016 mökkibarometrissa. Heitä on helppo ymmärtää. Jos oma kesämökkini sijaitsisi toisessa kunnassa, toki haluaisin myös siellä vaikuttaa siihen, miten liikuntapalvelut toimivat tai kuinka kierrätystä kehitetään. Kaksoiskuntalaisuus ei ole katoava ilmiö, päinvastoin. Siksi tarvitaan avointa ja pohdiskelevaa keskustelua kaksoiskuntalaisuudesta ja mökkiläisten vaikutusmahdollisuuksista kunnan vakituisten asukkaiden asemaa heikentämättä.

Heli Järvinen

kansanedustaja (vihr.)

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtaja

Kerimäki