Kun tamperelaisen Kalevan lukion opettaja kysyi viime syksynä luokaltaan, mikä on Suomen vallan kolmijako, ainoastaan yksi käsi nousi ylös. Oikean vastauksen antoi selvällä suomen kielellä afganistanilainen Hasan Khademi, joka oli tullut maahamme pari vuotta aikaisemman turvapaikanhakija-aallon mukana, kertoo Aamulehti.
Vaikka hän ei osannut kunnolla englantiakaan, nuoren miehen lahjakkuus tuli nopeasti ilmi. Hän sai luvan suorittaa normaalisti pari vuotta kestävän peruskoulun nopeammin omaan tahtiinsa. Hasan opiskeli kaikki vapaa-ajat opettajien antaessa hänelle ylimääräisiä tehtäviä ja kokeita. Peruskoulu meni läpi puolessa vuodessa ja lukion ovet aukenivat hänelle viime syksynä.
Hasan on tiettävästi ensimmäinen tässä tahdissa lukioon edennyt turvapaikanhakija. Lukion kurssitodistuksessa oli kaksi kymppiä ja neljä ysiä. Hän on suorittanut Suomen kielellä kurssin, jossa on 150 sivua tieteellistä psykologiaa ja hyvin abstrakteja käsitteitä. Koko 1,5 tunnin tentti hänen kanssaan käytiin suomen kielellä. Hasanin kahdeksan opettajaa eivät ole lehdelle kertomansa mukaan koskaan kokeneet vastaavaa. Heidän mielestään Hasanilla on ollut myönteinen vaikutus myös muihin Kalevan lukion opiskelijoihin.
Miksi otan esiin tämän nuoren miehen, jonka kuvaamataidon tunnilla piirtämän taidokkaan pakolaispojan kasvokuvan Aamulehti nosti etusivulleen. Siksi, että Hasan Khademin oleskelulupa Suomessa on nyt vaarassa. Maahanmuuttovirasto Migri ilmoitti joulukuussa 2016 , että hänet käännytetään vastoin tahtoaan takaisin Afganistaniin. Virasto vahvistaa, ettei opiskelumenestyksellä ei ole vaikutusta siihen, saako turvapaikan vai ei. Hasanin oma perhe on jättänyt Afganistanin ja oleskelee nyt Iranissa.
Maahanmuuttovirasto ”noudattaa voimassa olevaa lakia.” Migri ei nytkään ota kantaa yksittäiseen tapaukseen. Ihmistä ei palauteta kotimaahansa, jos hänellä vaara joutua siellä vainotuksi tai kidutuksen kohteeksi. Afganistaniin pakolainen on mahdollista palauttaa, jos siellä ei kohdistu henkilöön sidottua uhkaa. Viraston mukaan väkivallan taso Afganistanin Kabulissa ei ole niin korkea, että kaikki henkilöt olisivat alueella iskujen vuoksi vaarassa. Pitänee uskoa, että Migrillä on resurssit ja mahdollisuudet selvittää tässäkin tapauksessa kansainvälisen suojelun tarve.
Hasanin kanssa tekemisissä olleiden, esimerkiksi opettajien, ihmettely on saanut ymmärrystä. Puhumme paljon siitä, miten tärkeää olisi saada tänne tulleita nuoria, työhön halukkaita pakolaisia mukaan hyvinvointimme ylläpitämiseen ja elättämään itsensä. Hasan Khadem näyttäisi pyrkivän hankkimaan itselleen ainakin perustaidot osallistuakseen tähän työhön nimenomaan Suomessa. Muualla maailmassa on varsin vähän kysyntää esimerkiksi suomen kielen osaajista, jonka Hasan on opiskellut.
Viime vuonna turvapaikan Suomesta sai 651 ja kielteisen päätöksen 784 Afganistanin kansalaista. Palautukset Afganistaniin ovat herättäneet kritiikkiä, kuten AL kertoo. Esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Amnesty pitää Afganistania liian vaarallisena maana, jotta sinne voitaisiin lähettää ketään takaisin.
Henkistä painetta lisää tuore keski-ikäisen miehen Suomesta palautus Irakiin, joka ammuttiin Bagdadissa pian sinne paluun jälkeen. Tuore, tämän hallituksen kolmas sisäministeri Kai Mykkänen, joutui heti tulikasteeseen joutuessaan selittämään traagista tapahtumaa. Kysymys kuului, oliko palautuksessa tehty virhe ja pitäisikö Suomen käännytyspolitiikkaa tarkastaa.
Ratkaisu oli varmistettu monikertaisesti Maahanmuuttoviraston päätöksen jälkeen. Linjauksemme tässä kysymyksessä on hyvin samankaltainen Ruotsin kanssa, kertoi ministeri . Lisäksi se oli meillä käyty ennen toimeenpanoa läpi hallinto-oikeudessa ja tutkittu korkeimmassa hallinto-oikeudessakin. Sen täytäntöönpanokieltoa ei kummastakaan tullut, vastasi Mykkänen kysymykseen.
Kun tällainen suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumiskykynsä todistanut nuorukainen heitetään takaisin lähtöpisteeseensä, joutuu kysymään, ”meneekö lapsi pesuveden mukana.” Kun vain Suomessa asuvan henkilön perheenjäsen itse voi panna perheen yhdistämisasian vireille, Migri voi pelätä, että Hasan on tullut Suomeen saadakseen tänne perässään nykyään Iranissa oleskelevan perheensä?
Suomen maahanmuuttovirasto teki viime vuonna 10 000 perheenyhdistämispäätöstä, joista 80 % oli myönteisiä. Sitooko viranomaisen vaitiolovelvollisuus Migriä niin, ettei erinomaisen kyvykkyytensä ja uusiin olosuhteisiiin sopeutumiskykynsä osoittanutta nuorukaista voi lisätä yli 8000 maahantulijan jatkeeksi?
Ari Valjakka
päätoimittaja ,eläkkeellä