Puutarhaviljelyssä haastava vuosi 2023

Suomessa tuotettiin puutarhaviljelyssä yhteensä 282 miljoona kiloa vihanneksia, marjoja ja hedelmiä vuonna 2023. Määrä oli noin 25 miljoonaa kiloa edellisvuotta vähemmän. Puutarhatuotannon kokonaisala oli reilu 18 000 hehtaaria, josta kasvihuoneita oli 345 hehtaaria. Puutarhayritysten lukumäärä laski, ja oli 2880.

Viljelyala yritystä kohden kohosi ensimmäistä kertaa yli seitsemän hehtaarin. Yritysten määrän vähentyminen ei juurikaan vaikuttanut puutarhatuotannon kokonaisalaan.

Kasvukausi 2023 oli tavallista lämpimämpi. Liikalämpö ja kuivuus haittasivat etenkin Etelä-Suomen savimailla. Kuumat ja kuivat kasvuolosuhteet näkyivät muun muassa mansikan ja tarhaherneen sadoissa. Myös työvoiman saatavuus ja sadon yhtäaikainen kypsyminen aiheuttivat ongelmia mansikan viljelijöille. Loppukesän sateet toivat haastetta juuresten nostoon.

Helteen aiheuttamia haasteita on vaikea torjua puutarhaviljelyssä edes kastelun avulla. Sen sijaan satojen ajoittumiseen voidaan tunnelituotannossa vaikuttaa avomaata paremmin, minkä vuoksi etenkin marjanviljelyssä on yhä enemmän siirrytty tunnelituotantoon.

– Tunneliala kasvoi vuonna 2023 jo 115 hehtaariin. Tunnelituotannon hehtaarisadot ovat mansikalla ja vadelmalla 30 000 kilon molemmin puolin, kun avomaalla hehtaarisadot jäävät 4 000 – 5 000 kiloon. Tunnelituotannon merkitys on suuri erityisesti vadelmalla, toteaa yliaktuaari Anna-KaisaJaakkonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Suomalaista tarhahernettä viedään maailmalle

Vuoden 2023 tärkein tilastouudistus oli tarhaherneen jakaminen kahteen eri käyttömuotoon: teollisuuden sopimusherneeseen ja tuoretuotantoon. Teollisuuden sopimusherne on lähinnä pakaste- ja säilykehernettä ja tuoretuotanto on palkoineen myytävää hernettä.  Viime vuoden 7,8 miljoonan kilon kokonaissadosta oli pakastehernettä 4,6 miljoonaa kiloa.

Tarhaherne on pinta-alaltaan suurin puutarhakasvi. 1980-luvulla sitä viljeltiin 1 500 hehtaarilla ja 2020 viljelyala oli suurimmillaan, 5 500 hehtaaria. Viime vuonna tarhaherneen viljelyala jäi alle 4 000 hehtaarin. Myös luomutarhaherneen ala väheni selvästi, siinä taustalla vaikuttaa tarhaherneen tukijärjestelmän uudistus.

– Pakasteherne on puutarhatuotteiden viennin valopilkku, eniten hernettä on viety vuonna 2018, noin 2,8 miljoona kiloa. Myös vuosi 2023 näyttää lupaavalta: Tullin ennakkotilaston mukaan herneen tammi-marraskuun vienti oli neljä miljoonaa kiloa. Tärkein vientimaa on Italia, kertoo Tullin tilastoja läpikäynyt Jaakkonen.

Näin raportoitiin maatalouden kannattavuudesta