CAP-uudistus – ei suuria muutoksia Suomen maatalouteen

CAP -uudistus – Suomen maatalouden EU:lta saama rahoitus kasvaa

Maa- ja elintarviketalouden toimintaedellytyksiin merkittävästi vaikuttavan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) kolmikantaneuvottelut saadaan näillä näkymin päätökseen alkuvuonna 2021. Uudistuksesta ei seuraa dramaattisia muutoksia Suomen maatalousmarkkinoille ja -tuotannolle. Jäsenmaat voivat jatkossa toteuttaa kunnianhimoisempaa ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa, mutta selkeiden vaatimusten ja arviointikriteerien puuttuminen saattaa madaltaa tavoitteita.

Tämä käy ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tuoreesta tutkimusraportista ”EU:n maatalouspolitiikka vuoden 2020 jälkeen ja Suomen maatalous”. Raportissa tarkastellaan unionin tulevan rahoituskauden 2021–2027 maatalouspolitiikkaa ja sen vaikutuksia Suomen maa- ja elintarviketalouteen.

Luken tutkija Heli Huuskosen mukaan uudistus ei tuo merkittäviä muutoksia EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan (CAP). Politiikanteon perusrakenne säilyy entisellään. Uudistus nostaa kuitenkin kunnianhimoa ympäristö- ja ilmastoasioissa. Lisäksi uusi toimeenpanomalli antaa jäsenmaille enemmän valtaa ja vastuuta päättää CAP:n käytännön toteutuksesta, ja edellyttää niiltä kansallisten strategiasuunnitelmien laatimista politiikan toteuttamiseen.

Strategiasuunnitelmiin liittyy kuitenkin riski siitä, että jäsenvaltiot eivät aseta tarpeeksi selkeitä ja kunnianhimoisia tavoitteita esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle tai luonnon monimuotoisuuden edistämiselle. Lisäksi tavoitteisiin pääsemistä on vaikea mitata keinoilla, joita lainsäädäntöehdotukseen on kirjattu.

– Parhaimmillaan uusi CAP antaa siis jäsenmaille mahdollisuuden kunnianhimoisen ilmastopolitiikan toteuttamiseen, mutta toisaalta selkeiden vaatimusten ja arviointikriteerien puutteet antavat jäsenmaille mahdollisuuden olla toteuttamatta vaikuttavia ilmasto- ja ympäristötoimia, Huuskonen arvioi.

Suomen maatalouden  rahoitus kasvaa

Unionin vuosia 2021–2027 koskevissa budjettineuvotteluissa maatalousrahoituksen turvaaminen oli Suomelle yksi poliittisista prioriteeteista. Heinäkuussa 2020 saavutetun budjettisopimuksen mukaan Suomen maatalouden rahoitus kasvaa kaudella 2021–2027 nimellisin hinnoin laskettuna 2,5 prosenttia kuluvaan kauteen 2014–2020 verrattuna. Mikäli huomioon otetaan myös elvytykseen tarkoitettu niin sanottu Next Generation EU -väline, Suomen maatalouden EU-rahoitus kasvaa yhteensä kuusi prosenttia.

PTT:n maatalousekonomisti Tapani Yrjölän mukaan menestymisellä maatalousrahoituksessa on suora yhteys Suomen nettomaksuasemaan, koska Suomen EU:lta saamista jäsenmaksun vastineista maatalous muodostaa yli 60 prosenttia.

– Rahoituksen kasvu on varsin poikkeuksellista ja merkittävää. Tämän vuosituhannen trendi on ollut, että Suomen saama EU-rahoitus on asteittain pienentynyt ja saman kehityksen arvioitiin jatkuvan vielä tulevaa kautta koskevissa alustavissa ennakoinneissakin, sanoo Yrjölä.

Vuonna 2020 viljelijätukien kokonaismäärä on Suomessa lähes 1,8 miljardia euroa, mikä vastaa lähes kolmannesta maatalouden kokonaistuotosta. EU:n kokonaan tai osittain rahoittamat tuet muodostavat Suomessa maataloustuen perustan. Niiden osuus on ollut viime vuosina noin 80 prosenttia maatalouden saamasta kokonaistuesta.