Talvisota – kiväärijoukkueen taistelut talvisodassa

Käsikirjoitus ja kuvitus: Marko Tiainen.
Kansikuva: Markku Waulakorpi.
Kustannusosakeyhtiö Revontuli 2019, 96 sivua, nidottu, mv.

Sotahistorian harrastaja ja (sarja)kuvataiteilija Marko Tiainen jatkaa vuosituhannen alusta alkanutta vuosi/albumi-tahtiaan. Sotasarjakuvaveteraani on kuvituksen lisäksi tehnyt myös käsikirjoituksen. Tiaisen Panttipataljoona oli vuoden 2010 Sarjakuva-Finlandia ehdokas.

Edellinen, Verinen saari – Taistelu Petäjäsaaresta 1940, oli paikallisesti traaginen talvisodan taistelu. Petäjäsaareen jäi 118 vainajaa, joista rantasalmelaisia 46. Määrä on asukaslukuun nähden suurempi kuin missään sodissamme kaatuneiden määrä päivän aikana.

Verisessä saaressa Tiainen rakensi sotapäiväkirjoihin perustuvan ahdistavan, lohduttoman kuvan urheasta, epätoivoisesta taistelusta massiivista ylivoimaa vastaan. Talvisota – päinvastoin kuin Verinen saari ja monet Tiaisen sarjakuvista – ei perustu faktoihin tai sotapäiväkirjoihin, vaan on kuvitteellinen kertomus kiväärijoukkueen taisteluista Laatokan Karjalassa. Siinä on tosin yhtymäkohtia talvisodan taisteluihin, mutta päähenkilöitä en löytänyt arkistojen kätköistä.

Talvisota kertoo reserviläisjoukkueen varajohtajan, kersantti Antti Revon hupenevan kiväärijoukkueen matkasta sodan alkulaukauksista sissipartioksi, Kollaan tulimyrskyyn ja viimein katkeraan rauhaan.
Valitettavasti Tiaisen sarjakuva urheasta säilymistaistelusta ei kuulu tekijänsä parhaisiin. Tekijä on siirtynyt isompaan, jäykempään, ”korkeajännitysmäiseen” ruutujakoon. Piirrosjälki ei ole yhtä terävää ja yksityiskohtaista. Painojälki on ihmeellisen tuhruista ja pehmeää, joka tosin ei johdu tekijästä. Henkilöhahmot muistuttavat liikaa toisiaan.
Tarina etenee jäntevästi ja mustavalkoisuus sopii hyvin SA-kuvista tuttuun toteutukseen.

Tiaisen aikaisempia sarjakuvia talvisodan tapahtumista ovat muun muassa Verisen saaren lisäksi Kollaa, Taipaleenjoen tulihelvetti, Verinen hanki ja Revon tulta Kannaksella.
Sarjakuvan lopussa on kuvaliite talvisodan kuuluisimmista taistelupaikoista.
Ari Tiippana

Talvisota 30.11.1939 – 13.3.1940

Talvisodassa pieni Suomi taisteli yksin suurvaltaa vastaan olemassaolostaan. Talvisota alkoi 30.11.1939 ilman sitä edeltävää sodanjulistusta. Hallitukselle Neuvostoliiton hyökkäys tuli yllätyksenä. Neuvostoliiton esittämä syytös, agitaatio Mainilan laukauksista ei saanut hallitusta uskomaan sodan mahdollisuuteen.

Heti ensimmäisenä päivänä vihollinen pommitti 16:ta paikkakuntaa kuten Helsinkiä, Viipuria, Turkua, Lahtea ja Petsamoa.
Talvisodan tärkeimmät ja loistavimmat voitot saavutettiin Tolvajärvellä, Suomussalmella ja Raatteen tiellä, ankarimmat mottitaistelut (motti=saarrettu vihollisjoukko) Kuhmossa ja Laatokan Karjalassa. Kaikkia motteja ei saatu tuhotuiksi.

Karjalan kannaksella puna-armeijan joukot pysäytettiin joulukuussa Mannerheim-linjalle. Neuvostoliitto kaksinkertaisti tammikuussa 1940 Suomen rintaman hyökkäysvoimansa. Helmikuussa alkanut suurhyökkäys Kannaksella johti Mannerheim-linjan murtumiseen ja joukkojen vetäytymiseen Viipurinlahden–Viipurin−Vuoksen tasalle.

Talvisodan 105 päivää kestäneet taistelut päättyivät Kollaanjoella 13.3.1940 edellisenä yönä Moskovassa solmittuun, tyrmistyttävään rauhansopimukseen. Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle suuria alueita Karjalasta, Suomenlahden ulkosaaret, Sallan alueen sekä Kalastajasaarennon Petsamosta.

LUE MYÖS TÄMÄ