Saarelaislaulu kiitetyn Saarenmaan-sarjan neljäsosa

Paula Haveste. Kuva: Marek Sabogal
Paula Havaste, kuva: Marek Sabogal

Kiitetyn Saarenmaa-sarjan neljännessä osassa Saarelaislaulu (Gummerus) eletään vuotta 1967. Pieniä muutoksen merkkejä alkaa kihistä saarelaistenkin mielissä, vaikka edeltävät vuosikymmenet ovat opettaneet varovaiseksi. Romaani kertoo myös musiikin voimasta ja merkityksestä vaikeina aikoina.

Majataloa Saarenmaalla pitävä Vilja Talvik pääsee toteuttamaan suuren haaveensa. Anna-täti on hankkinut hänelle matkustusluvan Tallinnaan. Samalla linjurikyydillä tulevat myös Viljan tytär Merle ja Aiven poika Vilmar. Heidät on valittu Suomen pioneerien kesäleirille edustamaan Eestin neuvostotasavallan nuoria kommunisteja.

Romaanissa Suomea katsotaan nuoren Vilmarin silmin

-Virhetulkintojakin syntyy. Kun Helsingin kauppojen edessä ei ollut jonoja, se ei välttämättä tarkoittanut, ettei mitään myytävää ollut. Mutta mistäpä Vilmar sen saattoi tietää, kun ei tarkoin valvottuna vieraana päässyt kauppoihin kurkistamaan, Paula Havaste kertoo.

Kesänsä Saarenmaalla viettävä Havaste tuntee musiikin merkityksen paikallisille.

-Saarenmaalla elävää musiikkia on kaikkialla. Joka kyläjuhlissa lauletaan, soitetaan, ja sitten tanssitaan. Nuoretkin osaavat kansantanssikuviot, ja kesäsaarelaisena olen itsekin joutunut opettelemaan labajalg-tanssia ja muita suosikkeja. Musiikki ei ole Virossa vain säveliä, vaan musiikin kautta kerrottiin jo neuvostoaikana niitä tarinoita, joita ei voinut ääneen puhua. Siksi kirjani Vilmar sovittelee niin tarkoin sanoja lauluihinsa: pitäisi kertoa todellisuudesta, mutta ei liian suoraan, hän toteaa.

Filosofian tohtori Paula Havaste (s. 1962) on kirjoittanut suosittuja historiallisia romaaneja ja tietokirjoja. Hän työskentelee Heurekassa ja viettää kesänsä Saarenmaalla. Saarenmaa-sarjan aiemmat osat ovat Pronssitähti (2018), Vierashuoneet (2019) ja Morsiusmalja (2020).

Paula Havaste: Saarelaislaulu
413 sivua
myös äänikirjana, lukija Jussi Lehtonen