Ruandan kansanmurhasta suihkuseurapiirien loistoon
Operaatio Turkoosin taistelija – kainuulaislähtöisen Rauno Juholan uskomaton tarina Ranskan Muukalaislegioonassa.
Ruandan käsittämättömästä kansanmurhasta tulee tänä vuonna kuluneeksi tasan 30 vuotta. Sadan päivän aikana, lähimenneisyyden suurimman kansanmurhan uhreina kuoli 800 000 ruandalaista, mahdollisesti jopa miljoona.
Aseina käytettiin pitkälti viidakkoveitsiä, kirveitä ja kuokkia. Veriteot tehtiin usein tukevassa humalassa. Uhreina olivat tutsit, mutta myös monet maltilliset hutut. Tekijöinä olivat hutut, pääosin tavalliset ihmiset, aivopestyinä hutujen ylivaltaa kannattavan ideologian nimissä.
Juuri tuon verenvuodatuksen ja hirveyksien keskelle sai Ranskan muukalaislegioonassa palveleva kainuulaislähtöinen Rauno Juhola komennuksen.
Ennen komennusta Ruandassa oli murhattu kymmenen belgialaista YK-sotilasta. Tehtävää kutsuttiin nimellä Operaatio Turkoosi. Tavoitteena oli pysäyttää kansanmurha ja turvata pakolaisten pääsy pois Ruandasta, ja olla eräänlaisena kiilana perässä tuleville avustusjärjestöille.
Palataan lähtökohtiin, 1992-luvun Kainuuseen, maamme lähihistorian pahimman laman keskelle. Se tuntui myös Juholan elämässä. Taloustilanne tuntui kirvelevästi myös automyyjänä työskentelevän Juholan kukkarossa. Kaikki näytti silti hyvältä, kunnes ystäväksi koettu autokauppias teki 200 000 markan kuprun ja pakeni teille tietymättömille ulkomaille monen muunkin hyväuskoisen rahat taskussa.
Juholan vanhempien ja muutaman ystävän lainat painoivat raskaina tunnollisen miehen hartioille. Ulospääsyä ei tuntunut olevan, kunnes hän näki lehdessä jutun Ranskan Muukalaislegioonassa palvelleesta Kyösti Pietiläisestä, legioonalaisnimeltään Karl Petersistä. Hän tapasi Pietiläisen pariinkin otteeseen komennusten aikana.
Tunnollinen Juhola näki tässä ainoan ulospääsyn umpikujasta, maksaa näin velkansa.
Niinpä hän seisoi 8.11. 1993 hän seisoi Fort de Nogent’n värväyskeskuksen edessä Pariisissa, taskussaan vain 28 markkaa (alle 5 euroa).
Juhola lähettiin Etelä-Ranskaan Marseille’n lähelle Aubagneen, jossa sijaitsee Muukalaislegioonan pääesikunta. Koulutus oli rankkaa henkisesti ja fyysisesti. Kaksi alokasta teki itsemurhan, viisi joutui psykiatriselle osastolle ja muutama yritti karata.
Peruskoulutuskauden aikana Juhola joutui sairaalaan Toulousseen nostaessaan kiveä maasta. Kouluttaja potkaisi selkään niin, että toinen munainen repesi. Se ei estänyt häntä suorittamasta rankkaa loppumarssia verta virtsaten.
Peruskoulutuksen jälkeen hänet sijoitettiin Afrikassa palvelevaan 13. puoliprikaatin 3. taistelukomppanian ensimmäiseen joukkueeseen, eliittiosastoon.
Tehtävä oli turvata Operaatio Turkoosin rajavyöhyke ja riisua kaikki aseistetut henkilöt aseista. Kaikki olivat vihollisia.
Näkymät olivat hirvittävät: orpoja pikkulapsia, silvottuja ja raiskattuja naisia, ruumiinjäseniä, röykkiöittäin ruumiita. Veren- ja mädän haju oli kuvottava. Voi vain kuvitella ja ihmetellä kuinka kainuulainen maalaispoika selvisi kaikesta ilman jatkuvia painajaisia.
Juholan näkökulma on pääasiassa objektiivinen, tarkkaileva. Hän ei ota kantaa asioihin, vaikka jotain voi kuunnella rivien välistä. Hän esimerkiksi osin kyseenalaistaa Pietiläisen uroteot ja Hotelli Ruanda -elokuvasta tunnetun Paul Rusesabagin hyväntekijän maineen.
Mielenkiintoinen on myös yhteensä kahdeksan vuoden jälkeinen siviilielämä. Legioonapalveluksen päätyttyä Juhola hän muutti naisystävänsä kanssa Etelä-Ranskan Nizzaan ja toimi turvallisuusalalla suihkuseurapiireissä luoden lopulta Suomessa liikemiehenä ja yritysjohtajana miljoonaomaisuuden.
Kirjoittaja, kokenut sotahistorioitsija ja tietokirjailija Kari Kallonen oli se, joka löysi suomalaisamerikkalaisen etsintäryhmän kanssa Mannerheim-ristin ritari Lauri Törnin helikopterin onnettomuuspaikan Vietnamin viidakossa.
Tällä kertaa hän matkasi vielä kerran Juholan kanssa takaisin Ruandaan 2023, jossa he seurasivat muukalaislegioonan jälkiä ja vierailivat traagisilla tapahtumapaikoilla.
Se oli helvetillinen, mutta eräänlainen katarttinen, puhdistava kokemus Juholalle, joka oli lähes kolmekymmentä vuotta miettinyt ja syvimmissä unissa pohtinut, kuinka kansakunnalle lopulta kävi? Oliko tehtävä Ruandan kansanmurhan pysäyttämiseksi ollut turhaa – ja oliko työllä ollut todellista merkitystä?
Sen voi kuuntelija mielessään päätellä.
Kari Kallonen: Operaatio Turkoosin taistelija
Äänikirja, Kustantamo: Readme.fi
Kesto: 12h 6min
Lukija: Juha-Tapio Arola
Julkaistu: 16.11.2023
Teksti: Ari Tiippana