Metsäkirja – hyvää mieltä ja rentoa oloa luonnosta

”Pitäisikö meidän siis painella metsään? Pitäisi, jos haluamme olla terveempiä, energisempiä, iloisempia ja rennompia.”

Metsä-kirjan (Like, 100 s.) kirjoittajan Jukka Lyytisen tekstit johdattelevat lukijan lempeästi parantavan metsän siimekseen ja Antti Reinin upeat luontokuvat herättävät näkemään tutun maiseman uusin silmin. Teos kutsumalla kutsuu meitä jokaista – mummosta ja vaarista aivan perheen pienimpiin asti – lähtemään luonnon pariin ja nauttimaan metsiemme rentouttavasta ja tervehdyttävästä vaikutuksesta. ”Hyvää mieltä ja rentoa oloa luonnosta” kuvaa hyvin kirjan sisältöä.

Sukellus luonnon moninaisuuteen

Lyytikäinen ja Reini rohkaisevat meitä poikkeamaan hieman kauemmaksi totutuista kaupungin puistoalueista ja antamaan mielellemme mahdollisuuden nauttia luonnosta. Tekstien ja kuvien kautta he panevat lukijan miettimään omaa luontosuhdettaan ja sitä, kuinka paljon itse kukin tulee viettäneeksi aikaa luonnon parissa.

Kirjan välityksellä voi yksinkertaisesti tehdä sukelluksen luonnon ihmeellisyyteen ja monimuotoisuuteen. Tuo sukellus avaa silmämme näkemään aivan uudella tavalla metsän ja sen arvon hyvinvoinnillemme: huomaamme, että aistimme heräävät metsässä, kun vain annamme niille mahdollisuuden ja kuljemme luonnon keskellä sitä rauhassa tarkkaillen.

Metsässä loittonemme kaupungin melusaasteesta, pakokaasuista ja hälinästä. Metsässä voimme istua rauhassa kivelle, kannon nokalle ja kuunnella ja nauttia harmonisista luonnon äänistä. Ja mikä tärkeää, luonnolla on terapeuttinen ja sairauksia ennalta ehkäisevä vaikutus. Tutkimusten mukaan jo pienetkin piipahdukset luonnossa lieventävät stressiä ja laskevat verenpainetta. Metsään voi jättää niin vihan ja surun kuin pelon tunteitakin.

Untuvikolle ystävä mukaan

Jos yksin liikkuminen metsässä pelottaa, kannattaa pyytää ystävä mukaan, samoin jos on vielä aloittelemassa metsässä samoilua. Untuvikkona ei tule myöskään poiketa tutuilta reiteiltä kauemmaksi. Kännykkäkin kannattaa varata mukaan ja senhän voi pitää äänettömällä, jos haluaa kadota hetkeksi täysin oman mielensä maisemiin. Ja jos haluaa lähteä pidemmälle metsäretkelle, kokeneempi luontoystävä tuo myös turvaa.

Jo tutuilla poluilla ja maisemissa liikkuminen antaa paljon, sillä metsän tuoksu, pehmeät äänet sekä vaihtelevat maisemat alkavat jo lyhyenkin ajan kuluessa aktivoida mielihyvää. Suurin osa ihmisistä joutuu elämään jatkuvasti keinotekoisessa ympäristössä, autojen metelissä, asfaltin ja betonin maailmassa.

Pehmeät arvot jalkoihin

Tutkimukset osoittavat myös, että mitä enemmän kaupunkialueilla on viheralueita, sitä terveemmäksi ihmiset itsensä tuntevat. Ikävä kyllä, juuri asutuskeskusten vihreät alueet ovat erityisen arvokkaita, vaikka eräät rakennusfirmat pyrkivät ostamaan ne hinnalla millä hyvänsä. Tässä kilpailussa pieni ihminen polkeutuu jalkoihin ja on voimaton. Rakentajien edustajat eivät juuri korvaansa lotkauta tiedolle, että nuo pienet viheralueet ovat monille ihmisille ainoita paikkoja, joissa he voivat hetkisen levähtää kuunnellen lintujen laulua ja kävellä hiekkaisilla teillä – niin, ettei asfaltin kova kosketus tuntuisi jatkuvasti jalkojensa alla. Nämä puistikkoalueet ja taajama-alueiden metsiköt puhdistavat myös kaupungin ilmaa. Tällaisia luonnon tuomia arvoja on vaan vaikea rahalla mitata.

Metsä-kirja nostaa esiin sen tosiasian, että luontokeskeisen ajattelun vastavoima on hyötyajattelu. Tässä arvokeskustelussa luonnon arvo mitataan rahalla eli maksimaalisen korkealla tuotolla, ja tässä kilpajuoksussa tahtovat pehmeät arvot jäädä auttamattomasti jalkoihin.

Sairauksia vähentävä vaikutus

Isossa-Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan työikäisen väestön kokonaiskuolleisuus ja verenkiertoelimistön sairauksiin liittyvät ongelmat vähenivät, jos he asuivat väljillä vihreillä asuinalueilla. Yhdysvalloissa puolestaan on puhuttu nature deficit disorderista – luonnonvajaustaudista, josta erityisesti lapset kärsivät, koska eivät pääse riittävästi ulkoilemaan luonnossa. Useat lapsista elävät jatkuvasti keinotekoisessa kaupunkiympäristössä ilman metsien ja luonnon läheisyyttä. Lyytikäinen pitää tätä hyvin huolestuttavana.

Kirjaa lukiessa käy täysin selväksi, että metsän hyvät vaikutukset ihmisen mieleen ja kokonaisvaltaiseen terveyteen ovat kiistämättömiä. – Metsä on täynnä terapeuttisia ominaisuuksia, kuten kirjan tekijät toteavat. Näitä esitellessään he säilyttävät kuitenkin kepeytensä ja leikittelevän otteensa. Kirjan kuvat ovat rauhoittavia niin kuin itse metsäkin. Niitä voi jäädä rauhassa tutkiskelemaan ja luontomatkailemaan niiden kautta, ennen kuin oikeaan luontoon hakemaan ”havu-elinvoimaa” vaikkapa eväskääröjen kera.

Metsä – mahtava aarreaitta

Metsän rauha, tuoksut ja jylhyys ovat päätyneet moniin kansallisesti arvostamiimme kirjoihin ja runoihin. Jo kansalliskirjailija Juhani Aho ymmärsi metsän ja luonnon tervehdyttävän vaikutuksen, ja useat hänen lastuistaan viipyilevät luonnon ja sen eläimistön parissa. Ahosta voisi todeta, että hän oli aikansa luontoaktivisti ja luonnon puolesta puhuja.

Teos esittelee metsän monipuolisia mahdollisuuksia terveyden ja hyvän mielen ylläpitäjänä. Metsä on jatkuvasti muuttuva ja monimuotoinen ekosysteemi ja aarreaitta.

Metsä-kirjan välityksellä voi tehdä uusia arvokkaita ja yllättäviäkin löytöjä suhteessa omaan terveyteensä ja luontoon. Kirja on nyt myös hyvin ajankohtainen juuri nyt, kun puut avaavat silmujaan ja kevätaurinko sulattaa lumen maasta. Kirjan välityksellä voi tutustua myös syksyiseen ja talviseen metsään.

”Metsä ei vaadi sinulta mitään. Se ei odota sinulta tehokkuutta, toimia, aikatauluja, vastuunkantoa, puhetta, näkemyksiä. Metsä antaa sinun olla. Se ei aiheuta jännityksiä eikä kuormita. Mitä hiljaisempi ja rauhallisempi metsä on, sitä paremmin se toimii mielialalääkkeenä”, toteaa Jukka Lyytikäinen.

Teksti: Tarja Lappalainen