Kustaa Vaasa – kirje Savonlinnan asukkaille 21.11. 1555

Kustaa Vaasa kirjoitti Savonlinnan asukkaille noususta venäläisiä vastaan

Otsikossa mainittu ja 21.11. 1555 päivätty kirje on erittäin mielenkiintoinen monestakin syystä. Kustaa Vaasa tahtoi osoittaa mahtinsa myös etäistä Olavinlinnaa koskien. Hän laati SUOMENKIELISEN KIRJEEN alueen asukkaille. Se oli tuohon aikaan erittäin harvinaista. Kustaa Vaasa tahtoi siis ”ottaa pallon haltuun” ja sitouttaa alueen asukkaat uskonpuhdistuksen hengen mukaisesti valtaansa käskien heitä heidän omalla äidinkielellään – jospa se tehoaisi paremmin. Tuohon aikaan suomen kielen käyttäminen virkakielenä oli jopa pöyristyttävää. Mutta sana upposi varmasti paremmin kuin ”paperiruotsiksi” lausuttu käsky.

Mitä kirjeessä sitten tähdennettiin? Savonlinnalaisten – kuten muidenkin suomalaisten – tuli ryhtyä sotaan venäläisiä vastaan. Kustaa Vaasa tähdensi kirjeen alkuosassa suojelustaan ja hänen sekä suomalaisten yhteistä vihollista – venäläistä. Kirjeen loppua kohti sävy tiukkenee. Kaikkien suomalaisten, mutta erityisesti rikkaampien, tuli varustaa hyvin sotilaitaan taistelua varten. Muutoin seuraisi kova rangaistus. Kirje huipentuu varsin mahtipontisesti näin:

”Mutta wapahat miehet, Papit, Nijmitys miehet ia mudht Ammatus miehet, ioilla parembi woijma ia wara on, quin muilla talonpoilla, Nijn pitä wlgos tekemen hoomiehen, hewoijssen, harniskan, pyssyn, keijhähen, ia muden hyffueden Asuden kansa, quin parahittain heuoisellen sopiath. Ja pitä iokaijtzen vlgos tekemen nijn monda hyffuisti hangittua miest heuoiszen kansa quin kullakin enin väke ia woijma ombi. Joka eij sijta tege, sen pitä Lwettaman Rikin förrädärixi ia pettäiexi, Ja rangaijstaman ilman kaicketa Armota. Nijn pitä mös kaicki vlgos tehdyt miehet aijna oleman walmisza sinne menemehen cuhunga heiddä tarwitahan Ja pita Meiden Fougdimme wisusta warin ottaman, ette tämä Meiden käskymme kaickin modoin teuttetehen. Samalla moto ensin quin mahdolinen on, ette hee tekeuet Meille tietteuexi, quin palio wäke wlgos tehdehen iokahitzest Pitäiest. Jos hee edes päin tahtouat wälta Meiden wihanme ia Rangaistoxenne.”

On siis erittäin mielenkiintoista, että myös uskonpuhdistuksessa paljon kärsineitä pappeja vaivattiin surutta sotatoimissa. Heidänkin tuli valmistautua maalliseen sotaan ja varustaa siihen sotilaita! Kustaa Vaasan politiikka kirkkoa kohtaan oli hyvin raakaa, käytännöllistä ja omivaa. Hän pakottikin mm. Mikael Agricolan laatimaan listan kaikesta kirkon omaisuudesta Varsinais-Suomessa.

Kun Agricola oli tehnyt listan, suoritti Kustaa Vaasa ”täydellisen uskonpuhdistuksen” myös kirkon ”liian” omaisuuden osalta. Savossa Vaasan asenne näkyi vaatimuksena ryhtyä täysin rinnoin taisteluvalmisteluihin venäläisiä vastaan. Kirje on kirjoitettu aikana jolloin Vaasa itse oli käymässä Suomessa sotajoukkonsa kanssa. Kyseessä oli Suuri Venäjän sota 1555-1557, jonka aikana Vaasa oli noin vuoden ajan yhtäjaksoisesti Suomessa. Suomalaisista osallistui sotaan lopulta ainakin 4000 miestä. Ruotsalaisia sotilaitakin oli mukana peräti viisinumeroinen luku.

Pekka Tuomikoski
Tietokirjailija
Limingan kirkkoherra

Pekka Tuomikoski tunnetaan tuotteliaana tietokirjailijana. Hänen historiajuttuja julkaisiin vuosien ajan Savot-lehdessä. Julkaisemme muutamia arkistolöytöjä talven ratoksi.

Heräsikö kiinnostus Kustaa Vaasan murheisiin? Tästä löytyy seikkaperäinen laaja  raportti

Jari Lappalainen