Kumousta ja vakoilua Rislakin uutuuskirja vei radikalismin maailmaan

Jukka Rislakin (s. 1945), yhden Suomen tunnetuimman ja kokeneimman toimittajan teos, Mullistusten mies – Elämää ja kohtaloita historian aallokossa (416 s., Otava 2018) sisältää paljon painavaa asiaa. ”Ei elämän läpi kuljeta niin kuin pellon yli kävellään”(Pasternak), tällä kirjansa motolla Rislakki on elämänsä varrella tarttunut kirjoituksillaan vaikeimpiinkin aiheisiin saaden niistä toisinaan ankarastikin lunta tupaan.

Radikalismia, kumousta ja vakoilua

Hänen kirjoittamansa omaelämäkerta on matka radikalismin, kumousten ja vakoilun syövereihin. Teoksen ajallinen kaari ulottuu kirjoittajan suvun historiasta päättyen tämän päivän Latvian tilanteeseen – Rislakki kun asuu Latviassa ja on naimisissa latvialaisen kirjailijan, entisen Latvian Suomen-suurlähettilään Anna Žīguren kanssa.

Rislakin suvusta kertova osuus ei ole pitkä, mutta on kulttuurihistoriallisesti hyvin kiinnostava. Suvun henkilöt esiintyvät myöhemmin kirjan sivuilla eri yhteyksissä. Vauvana kirjoittaja mainitsee olleensa niin huvittavan näköinen, että isältä ja sisarilta pääsi röhönauru, kun näkivät vastasyntyneen ja äitinsä purskahtaneen itkuun. Lapsuus ja nuoruusvuodet meni Jämsänkoskella isän ollessa täällä paperitehtaan teknillisenä johtajana.

Teoksessaan Rislakki kertoo kuinka hänen, ujon maalaispojan, tie vei keskisuomalaisesta kirkonkylästä palkituksi toimittajaksi, kirjailijaksi ja pilapiirtäjäksi. Hän kertoo myös 1960-luvun radikalismin noususta, ja siitä, millaista oli olla Helsingin Sanomien vasemmistolaisimmaksi leimattu toimittaja. Hän osasi napata rohkeasti ajan virrasta kiinni ja tutki ennen vaiettuja asioita ja hankki tietoa laajasti. Vastustus oli tietenkin ankaraa. Kommunistin leimaakin soviteltiin otsaan ja ryssän kätyriksikin murjaistiin.

Palkittu toimittaja

Rislakki opiskeli valtiotieteitä Helsingin yliopistossa ja valmistui toimittajaksi Sanomien toimittajakoulusta vuonna 1969 ja aloitti työnsä Helsingin Sanomien ulkomaantoimituksessa. Rislakin kirjallinen ura on myös vienyt hänet puolustamaan Baltian maita ja Ukrainaa Venäjän propagandaa vastaan.

Jukka Rislakin sujuvasti kirjoitettu teos on mielenkiintoista ja yksityiskohtaista luettavaa. Ilmaisu on hyvin nasevaa. Kirjan lopussa on kattava lähdeluettelo viitteineen, samoin kuin luettelo hänen keskeisestä 250 artikkelistaan.

Rislakin aikaisempia teoksia ovat muun muassa Erittäin salainen: Vakoilu Suomessa (1982) ja Tapaus Latvia: Pieni kansakunta disinformaatiokampanjan kohteena (2007). Vakoilu ja tiedustelu ovat olleetkin Rislakin teosten keskeisiä teemoja, samoin vankileirit. Rislakille on myönnetty muun muassa Valtion tiedonjulkistamispalkinto (1986) ja Tutkivien journalistien Lumilapiopalkinto (1995).