Kohtalona sota – kaksi tarinaa , neljä kohtaloa

KOHTALONA SOTA on taiteilija ja sotahistorian harrastaja Marko Tiaisen 12. sota-aiheinen sarjakuva.Aiemmin sarjakuvansa ovat saaneet muun muassa suomalaiset legendat Simo Häyhä, Lauri Törni ja Rokka alias Viljam Pylkäs sekä legendaariset Taipaleenjoen, Kollaan ja Petäjäsaaren taistelut.

Tällä kertaa Tiainen on tarttunut kahteen tarinaan, joista ensimmäinen olisi ilman uhrautumista vaikuttanut todennäköisesti sodan kulkuun ja toinen teloitustapaus, jonka alikersantti Väinö Linna kertoo Tuntemattomassa Sotilaassa. JR:8:ssa palvellut Linna täytti sattumoisin naapurirykmentin miesten teloituspäivänä 21 vuotta.

TALVISODAN toinen taistelupäivä, Karjalan kannaksella, Uudenkirkon alueella 1939. Komentopaikoilla yhteydet ovat poikki, vihollinen päässyt asemista läpi. Luutnantti Jorma Gallen-Kallela saa tulevan kenraali Adolf Ehrnroothin kanssa tehtäväksi etsiä pudotetusta pommikoneesta pelastautuneet neuvostolentäjät. Etsintä osoittautuu kohtalokkaaksi kansallistaitelija Aksel Gallen-Kallelan pojalle, taidemaalari ja -graafikko hänkin.

Toisessa sarjakuvassa pikaoikeus tuomitsee Baranissa kaksi 2./JR 9:n miestä kuolemaan joulukuussa 1941. Lopen väsyneet, kovan pakkasen kurittamat sotamies Mäkelä ja korpraali Ahomäki kieltäytyvät palaamasta yksikköönsä etulinjaan, Goraan. Tuomitut teloitetaan ampumalla samana päivänä maantien varressa virtaavan puron, Noidanojan, uomassa.
Traagiset tarinat ovat enemmän unohdettua kuin tunnettua sotahistoriaa.

KOHTALONA SOTA on osuva nimi albumille

Onko esimerkiksi olemassa yksilön kohtalo tai suurempia, kuten kansakuntien tai maailman kohtaloita, joihin yksilön kohtalo kytkeytyy?
Näin voisi ajatella ainakin ensimmäisessä tarinassa, jonka ensisijaisena lähteenä Tiainen on käyttänyt Jääkäripataljoona 1:n 1. komppanian sotapäiväkirjaa. Mitä olisi Suomen kohtalon hetkinä tapahtunut toisin, jos Gallen-Kallela ei olisi uhrautunut heittäytymällä venäläislentäjän ampuman luodin eteen ja pelastanut Ehrnroothin? Adolf Ehrnrooth, jalkaväenkenraali, Mannerheim-ristin ritari numero 162 ja suorapuheinen nationalisti antoi kasvot sotaveteraaniliikkeelle eläkepäivillään, aktiiviuransa jälkeen.

Lempiälän kylän tapahtumasta on useita, ei lainkaan aukottomia versioita, joita Tiainen järkeilee asiantuntemuksella.

KAHDEN suomalaisen sotilaan teloitus Syvärillä 1941 on varmasti yhtä murheellinen sivu sotahistoriaamme.
Kieltäytymisistä ja karkuruudesta oli selvinnyt alussa pienillä rangaistuksilla, pahimmillaan vankilatuomiolla. Tähän luottavat myös Mäkelä ja Ahomäki. Kieltäytyjiä on useita, muut palaavat yksikköönsä, mutta kaksikko ei. Edellisenä päivänä kenraalimajuriksi ylennetty A.J. Svensson antaa 12 tuntia miettimisaikaa, mutta miehet eivät taivu. Pikaoikeus on armoton, siinä jaetaan vain kuolemantuomioita.
Myös tästä tapahtumasta on ristiriitaisia kertomuksia, joita Tiainen punnitsee aukkopaikkoja, silminnäkijöitä ja aikajanaa tulkiten. Pääpaino on Jukka L. Mäkelän kirjassa Marokon kauhu.

Tiainen spekuloi tekstiosuudessa teloituksen vaikutusta. Toisaalta miehet olivat ymmärrettävästi järkyttyneitä ja tyrmistyneitä, mutta toisaalta sillä oli vaikutustakin: kieltäytymistä ja karkuruutta, jota oli Goran taistelujen alkuvaiheessa, ei enää esiintynyt.
Lähdeluettelo on tarinoissa mittava, kolmisenkymmentä.

TIAISEN sarjakuva on ehkä enemmän kuvitettua sotahistoriaa kuin sotasarjakuvaa, mutta tämä lienee makuasia. Molemmat toimivat.
Asiaa on ymmärrettävästi paljon ja ruudut varsinkin toisessa tarinassa turhan ahtaita. Tiaisen alkupään tuotannossa häiritsi henkilöhahmojen samannäköisyys ja eräänlainen tuhruisuus. Nyt viivat ovat selkeitä, yksityiskohtia paljon ja henkilöhahmot helposti tunnistettavissa, jopa ”näköisiä”. Voi puhua Tiaisen aivan parhaisiin lukeutuvasta sarjakuvasta.

Marko Tiainen: Kohtalona sota. Sarjakuva. Revontuli 2020.

Lue myös artikkelit

Viimeiseen mieheen – taistelu Petäjäsaaresta

Talvisota – kiväärijoukkueen taistelut